Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti


Pääkirjoitus rss

7.11.2017 11.00

Toimi tai kuole

Aaro Harju

toimi_tai_kuole
Yhdistyksen lakkauttaminen on aina kipeä päätös järjestöaktiiveille.

Suomessa on yhdistyksiä, jotka toimivat säännöllisesti mutta jotka eivät tee perustarkoituksensa mukaista toimintaa. Yhdistyksiä ylläpidetään, koska niitä pyörittävät vastuulliset ihmiset, koska yhdistysten odotetaan ja oletetaan toimivan, koska kukaan ei kehtaa esittää niiden lakkauttamista ja koska yhdistyksellä on riittävästi varoja toimintaan. Kukaan ei kehtaa näiden yhdistysten osalta esittää kysymystä: Miksi olemme olemassa, vaikka emme toimi perustarkoituksen mukaisesti.

Yhdistyksen lakkauttaminen on aina kipeä päätös järjestöaktiiveille. Yleensä yhdistys lakkautetaan, jos se on menettänyt täysin merkityksensä, jos siltä loppuvat varat, jos se ajautuu maksuvaikeuksiin tai jos yhdistykselle ei löydetä enää puheenjohtajaa ja hallituksen jäseniä. Kiusallisen usein näissäkin tilanteissa yhdistys jätetään lepäämään, vaikka se ei enää toimikaan. Kunniallisempaa olisi lakkauttaa yhdistys, jos sen toimintaedellytykset ovat hävinneet. Jos toiminnan mahdollisuudet syntyvät uudelleen, uuden yhdistyksen perustaminen on Suomessa poikkeuksellisen helppoa.


Antti-Veikko Perheentupa lausui aikanaan tärkeän totuuden organisaatioiden toiminnasta. Vapaasti hänen sanomaansa tulkiten viesti oli, että organisaatiolle pitää suoda kunniallinen kuolema, kun organisaation elämä on päättynyt. Tämä viesti kannattaisi meidän järjestötoimijoiden pitää aina mielessä. Organisaatioilla on elinkaarensa. Jos se on tullut tiensä päähän, silloin organisaation pitää antaa nukkua pois eikä jättää sitä roikkumaan yhdistysrekisteriin. Vastikään Patentti- ja rekisterihallitus joutui poistamaan noin 30 000 yhdistystä yhdistysrekisteristä toimimattomuuden vuoksi.


Jos yhdistyksen lakkauttaminen on vaikeaa tilanteissa, joissa kaikki toiminnan mahdollisuudet ovat hävinneet, vielä vaikeampaa se on, kun toiminnan peruselementit ovat kasassa, mutta perustehtävä ei enää kiinnosta jäseniä. Jos aatteellisen tai yhteiskunnallisen yhdistyksen ainoaa toimintaa on teatteriretkien, pilkkikilpailujen tai yritysvierailujen järjestäminen, ollaan aika kaukana yhdistyksen perustarkoituksesta. Teatteriretkissä ei ole mitään pahaa, mutta niiden järjestäminen ei ole varsinaisesti yhteiskunnallis-poliittisen yhdistyksen tehtävä, jos muuta toimintaa ei käytännössä ole. Jos teatteriretki on lisä muuten aktiivisessa toiminnassa, tällaisen aktiviteetin voi ymmärtää.


Esille nostamaani huomioon on kaksi vastausta. Yhdistys paneutuu perustehtävänsä hoitamiseen ja miettii keinot, millä jäsenistö motivoidaan osallistumaan tähän toimintaa. Jos innovatiivisuutta puuttuu tai jos jäsenistö on täysin passiivista, silloin kannattaa vakavasti miettiä yhdistyksen olemassaolon mielekkyyttä. Teatteriretket voi järjestää luontevammin paikkakunnan kulttuuriyhdistys, tai jos sellaista ei ole, sen voi aina perustaa.


Suomessa on noin 100 000 yhdistystä, joista monissa on vaikeuksia löytää ihmisiä vastuutehtäviin. Ei ole mieltä pitää toiminnassa yhdistyksiä, jotka puuhaavat epäolennaista, koska eivät kehtaa olla toimimattakaan. Näihinkin yhdistyksiin tarvitaan puheenjohtajia ja sihteereitä ja he ovat pois niiltä yhdistyksiltä, joissa toiminta on aktiivista ja perustarkoituksen mukaista.


Aaro Harju 040 250pAaro Harju



Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi



Huomioita

7.11.2017 11.01Koulutus demokraattisen yhteiskunnan rakentajana Aaro Harju

koulutus_demokraattisen_yk_rakentajana
Englantilaisissa kouluissa painotetaan suomalaisia kouluja enemmän ryhmätyöskentelyä, argumentointia sekä kriittistä ja reflektoivaa ajattelua.

The Finnish Institute in London on julkaissut keskustelunavauksen, jossa VTM Vilja Kamppila kartoittaa demokratiakasvatuksen ja siihen liittyvien käytäntöjen eroja ja yhtäläisyyksiä Suomessa ja Englannissa. Kaikki haastatellut asiantuntijat molemmista maista olivat yksimielisiä siitä, että koulujen yksi merkittävä tehtävä on opettaa oppilaille yhteisön jäsenenä toimimisen ja yhteisistä asioista päättämisen taitoja. Tähän sisältyvät oppilaiden taidot kertoa ja argumentoida omia ajatuksia sekä ottaa huomioon muiden näkemykset ja käydä rakentavaa keskustelua. Näitä taitoja tarvitaan sekä virallisissa yhteyksissä että jokapäiväisessä (kansalais)elämässä.


Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


7.11.2017 11.00Koulutus ei kaikkia kiinnosta Aaro Harju

koulutus_ei_kaikkia_kiinnosta
Osa nuorista tarvitsee toimintaa ja vaihtoehtoisia tapoja oppia.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus on kasvanut. Vuonna 2015 heidän osuutensa oli 15 prosenttia, kun vuonna 2008 heitä oli 10 prosenttia ikäluokasta. Miesten osuus on suurempi kuin naisten ja miesten osuus on kasvanut naisia jyrkemmin. Yli puolella nuorista oli toisen asteen tutkinto, mutta siihen opiskelu oli jäänyt eikä työhön siirtymistä ollut tapahtunut. Muissa Pohjoismaissa tällaisten nuorten osuus oli alle 10 prosenttia.


Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje