Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti


Pääkirjoitus rss

8.10.2018 10.00Vapaaehtoisuus on moniulotteinen ilmiö Aaro Harju

vapaaehtoisuus_on_monimuotoinen_ilmio
Vanhemmat usein mahdollistavat lastensa harrastuksen vapaaehtoispanoksellaan.

Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan ihmiset, joilla on hyvät resurssit, ovat aktiivisia vapaaehtoisia. Resurssit koostuvat ennen muuta koulutuksesta, tietystä tulotasosta sekä sosiaalisista verkostoista. Tutkimusten mukaan ihmiset ovat sitä aktiivisempia, mitä korkeammat heidän inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset resurssinsa ovat.


Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi



Huomioita

8.10.2018 10.00

Koulutuksen rahavirrat

Aaro Harju

koulutuksen_rahavirrat
Kansainvälisessä vertailussa Suomi panostaa paljon elinikäiseen oppimiseen

Suomi käyttää koulutukseen vuosittain rahaa noin 19 miljardia euroa. Valtion ja kuntien osuus tästä on noin 15,5 miljardia ja yksityisen sektorin noin 3,5 miljardia. Kansainvälisessä vertailussa Suomi panostaa paljon elinikäiseen oppimiseen. Myös julkisen sektorin osuus, noin 80 prosenttia, on maailman kärkiluokkaa.

Tulos perustuu Sitran tekemään selvitykseen Millä rahalla?, jonka ovat laatineet Marita Aho ja Sinimaaria Ranki. Selitys on osa Sitran Osaamisen aika -projektin valmistelua. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita ja fasilitoida keskustelua elinikäisen oppimisen kehittämisestä Suomessa.


Julkisista varoista pääosa, yli 80 prosenttia, ohjataan kuntien kautta varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Yritykset kantavat puolestaan suurimman vastuun aikuisten työuran aikaisen oppimisen rahoittamisesta. Yritysten panostus on reilu miljardi euroa vuodessa. Työnantajan maksama ja työajalla tapahtuva henkilöstökoulutus on useimmille suomalaisille tärkein kouluttautumisen muoto työuran aikana. Työvoimaan kuuluvista 2,5 miljoonasta ihmisestä puolet osallistui vuonna 2017 työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen.


Kun ihmiset kouluttautuvat muuten, he maksavat koulutuksensa pääosin itse. Noin miljoona suomalaista kouluttautuu vapaa-ajallaan vapaan sivistystyön opinnoissa. Lisäksi monet osallistuvat erilaiseen maksulliseen koulutukseen, jota hyvin monet tahot tarjoavat.


Opintojen aikaista kouluttautumista tuetaan opintotuen, aikuiskoulutustuen, vuorottelukorvauksen ja apurahojen avulla. Julkinen tuki kanavoidaan oppijoille Kelan, Koulutusrahaston, työttömyyskassojen, työeläkeyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden kautta. Tuet ja korvaukset ovat pääosin ansiosidonnaisia.


Aaro Harju



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje