Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti


Pääkirjoitus rss

15.5.2018 14.00Kansanvallan toteutumista vahvistettava Aaro Harju

kansanvallan_toteutuminen
Kokeneilla parlamentaarikoilla on lukuisia esityksiä eduskunnan työskentelyn tehostamiseksi.

Yli 100-vuotiaan edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Näkemys suomalaisen yhteiskunnan ja demokratian isosta kuvasta tulevaisuuden tavoitetilana on hukassa. Näin tiivistetysti toteavat entiset kansanedustajat Jouni Backman ja Liisa Hyssälä raportissaan ”Kansanvallan peruskorjaus”, jonka he tekivät Sitran toimeksiannosta. Raportissa esitetään analyysi, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset suomalaisen kansanvallan uudistamiseksi. Siinä on myös konkreettisia uudistamisehdotuksia eduskunnan ja valtioneuvoston rakenteisiin ja toimintatapoihin.


Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi



Huomioita

15.5.2018 14.01

Demokratia suomalaisessa lähiössä

Aaro Harju

lahio
Kirja on kiinnostava kuvaus pääkaupungin lähiöstä, jota leimaavat osallistumattomuus, osattomuus, turhautuminen ja osin syrjäytyminen.

Eeva Luhtakallio tutki vuosien ajan lähiön elämää ja ihmisten suhdetta osallistumiseen, vaikuttamiseen, yhteiskuntaan ja politiikkaan. Vuosina 2015–2016 hän toteutti siellä toimittaja Maria Mustrannan kanssa poliittisen osallistumisen työpajan. Luhtakallio kuvaa tutkimuksen ja työpajaprojektin kokemuksia kirjassa ”Demokratia suomalaisessa lähiössä” (2017).

Kirja on kiinnostava kuvaus pääkaupungin lähiöstä, jota leimaavat osallistumattomuus, osattomuus, turhautuminen ja osin syrjäytyminen. Lähiö täyttää kaikki sellaiset tuntomerkit, jotka yleisessä mielikuvassa liitetään laimeaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Siellä asuu paljon alhaisen koulutuksen omaavia, vähävaraisia, vuokralla asuvia, yksinhuoltajia ja maahanmuuttajia.

Sitkeää työtä ja pettymyksiä

Luhtakallio kuvaa kirjassa hyvin rehellisesti sitä epäonnistumisten kierrettä, jota osallistumisprojektin toteuttaminen tällaisessa lähiössä tarkoittaa. Asukkaat ovat kohtuullisen hyvin perillä yhteiskunnallisista asioista, mutta heiltä puuttuu motiivi osallistua ja vaikuttaa, koska heillä ei ole minkäänlaista uskoa ja luottamusta vaikuttamisen mielekkyyteen. Päällimmäinen tunne monella on turhautuminen, ja siksi osallistumattomuus on tietoista. Äänestämisellä tai muulla vaikuttamisella ei nähdä olevan mitään merkitystä heidän elämäntilanteeseensa. Monet ihmiset, esimerkiksi yksinhuoltajat, ovat puolestaan niin arjen uuvuttamat, että heiltä ei löydy aikaa eikä voimia perehtyä asioihin ja osallistua.


Luhtakallio tekee projektissa sitkeästi työtä ihmisten innostamiseksi mukaan poliittiseen vaikuttamistoimintaan. Hän joutuu pettymään kerta toisensa jälkeen. Ihmisiä on todella vaikea saada mukaan. Maahanmuuttajien kohdalla haasteet ovat vielä kantaväestöä suuremmat.

Näkeminen, tunnistaminen ja arvostaminen avainasemassa

Luhtakallio nostaa projektin kokemusten opettamana avainkäsitteiksi näkemisen, tunnistamisen ja arvostamisen. Näkeminen on hänelle ongelmien paikantamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Tunnistaminen on oman näkemisen lähtökohtien ja nähdyn ymmärtämistä ja toisen asemaan asettumista. Arvostaminen tarkoittaa osallistumisen eri muotojen yhtäläistä kohtelua ja kansalaisena toimimisen kunnioittamista riippumatta taustoista, resursseista ja pintasilauksista.


Luhtakallion mukaan ihmisten saaminen mukaan poliittiseen aktiivisuuteen vaatii ihmisten asemaan asettumista, jään murtamista, luottamuksen rakentamista, rohkaisua ja erittäin sitkeää työtä. Ihmisillä on huono käsitys omasta osaamisestaan ja takanaan erilaisia epäonnistumisen kokemuksia. Luhtakallion mukaan erittäin tärkeää on puuttua konkreettisesti osaamattomuuden tunteisiin. Ihmiset tarvitsevat vahvistavia kokemuksia.


Luhtakallio toteaa yhtenä johtopäätöksenä, että poliittinen osallisuus, demokratiaan kuuluminen ja kansalaisena toimiminen ovat monen asian summa, jonka ratkaiseminen ei ole yksinkertaista eikä ehkä lainkaan mahdollista. Lähiössä asuneilla ihmisillä ei ole sellaista odotushorisonttia, jossa he voisivat vaikuttaa itseään koskettaviin poliittisiin päätöksiin.


Jotta kuvasta ei tule liian lohduton, Luhtakallio toteaa lopuksi, että ”tästä kaikesta huolimatta nämä kaikki pienet yhteisöt ja monet muut lähiön ihmisten käytännöt ja toimet olivat täynnä omaehtoista osallistumista, kritiikin siemeniä, keskusteluja, ihmettelyjä ja huumoriin verhottua vastarintaa”. Tilanne ei ole siis toivoton, mutta haastava se on ihmisten osalta, joilla ei ole hyviä kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta.


Kirjan luki Aaro Harju



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje