Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti


Pääkirjoitus rss

11.12.2018 16.50Se on sitten tässä

viimeinen_paakkari
140 pääkirjoitusta ja vajaa 300 muuta kirjoitusta. Tässä on kansalaisyhteiskunnan verkkolehden saldo 14 viime vuoden ajalta. Kansalaisfoorumi on julkaisut lehteä osana kansalaisyhteiskunta.fi-sivustoa. Minun osaltani tämä on viimeinen lehden numero. Matka verkkolehden kanssa on ollut innostava ja mielenkiintoinen.


Lue lisää | 7 Kommenttia | Kommentoi



Huomioita

11.12.2018 16.50

Ajankohtaisia tutkimusnäkymiä aikuiskasvatukseen ja vapaaseen sivistystyöhön demokratian edistäjänä

Jenni Pätäri

tutkimusnakymia_aikuiskasvatukseen
Erilaiset kansalaisraadit ja yhteiskehittämisryhmät vahvistavat kansalaisten osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon.
Lokakuussa Linköpingin yliopistossa järjestettiin kansainvälinen tutkimusseminaari “Adult Education and Struggles for Democracy in Precarious Times”. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Esrean ”Active Democratic Citizenship & Adult Learning” (ADC) -verkosto yhteistyössä ruotsalaisen vapaan sivistystyön Mimer-tutkimusverkoston kanssa. Tapahtuma kokosi yhteen noin 30 osallistujan tutkijajoukon keskustelemaan aikuiskasvatuksesta, vapaan sivistystyön eri variaatioista ja demokratian nykyhaasteista.
Osallistujia tapahtumaan saapui lähes kaikilta mantereilta: Euroopasta, Afrikasta, Pohjois-Amerikasta, Aasiasta sekä Australiasta. Ohjelmassa oli kymmenen teemaryhmää, jotka tarkastelivat demokratiaa ja sen vahvistamista muun muassa deliberatiivisuuden, poliittisten puolueiden sivistystyön sekä maahanmuuton ja pakolaisuuden näkökulmista.

Puntaroivaa demokratiaa vahvistavaa vapaata sivistystyötä

Vetämässäni teemaryhmässä kantavana teemana olivat erilaiset deliberatiivista eli puntaroivaa demokratiaa vahvistavat käytännöt ja niiden levittäminen kasvatuksessa ja koulutuksessa demokratian vahvistamiseksi. Alustuksia läpäisi erityisesti ajatus lähidemokratiasta ja sitä tukevien osallistavien käytäntöjen vakiinnuttaminen.

Tutkijat pohtivat myös suomalaiseen vapaaseen sivistystyöhön soveltuvien käytännönläheisten esimerkkien avulla sitä, miten kansalaisten osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon voitaisiin vahvistaa sekä esimerkiksi kaventaa kansalaisten ja poliittisen päätöksenteon välistä kuilua. Esille nostettiin varsin perinteikkäitä, mutta esiteltyjen tutkimusten valossa toimiviksi havaittuja osallistavia toimintamuotoja, joissa ammennettiin erilaisista kansalaisraatisovelluksista, yhteiskehittämisryhmistä sekä kehittämiskävelymalleista.

Alustuksissa haettiin muun muassa suunnanmuutosta brittiläiseen, yhä syvenevään talouskuripolitiikkaan vahvistamalla lähidemokratiaa vapaana sivistystyönä järjestettävien ”talkshoppien” eli erilaisten ajankohtaisten teemojen ympärille kokoontuvien ”debatointiryhmien” avulla (Yarnit). Lisäksi tarkasteltiin opiskelijoiden kiinnittämistä alueelliseen kehittämistyöhön kehittämiskävelyjen avulla suomalaisessa yliopistokontekstissa (Ehrström).

Alustukset herättivät keskustelua muun muassa siitä, miten tukea tämäntyyppisten deliberaatiokäytäntöjen politiikkavaikutuksia, jotta ne eivät jäisi pelkäksi puheeksi tai keskustelufoorumeiksi ilman vaikutusvaltaa. Toiseksi keskustelua herätti demokratian kannalta klassinen edustuksen ja osallistamisen ongelma: ketä ryhmät lopulta edustavat ja miten erilaisten kansalaisryhmien osallistumista pystyttäisiin aidosti laajentamaan?

Suomalaisen vapaan sivistystyön näkökulmasta alustukset haastoivat pohtimaan yhtäältä sitä, miten siinä voitaisiin hyödyntää entistä yleisemmin vastaavantyyppisiä lähidemokratian edistämiseen perustuvia käytäntöjä osana vapaan sivistystyön pyrkimyksiä yhteiskunnallisen eheyden, tasa-arvon ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen, sekä toisaalta määrittelemään ja konkretisoimaan lähidemokratialle tarpeellisia kansalaistaitoja ja ominaisuuksia.

Vapaalla sivistystyöllä konformismista mielipiteiden eroihin?

Seminaariohjelmassa kuultiin kiinnostavia tutkimuspuheenvuoroja vapaan sivistystyön vastuusta ja merkityksestä puoluejohdon ja poliitikkojen kasvattajana Ruotsissa (Pastuhov & Nordvall). Tutkimusesimerkit käsittelivät tarkemmin ottaen sosialidemokraattistaustaisia kansanopistoja puolueen kouluttajana ja muun muassa sitä, miten puolueen opintomateriaalit rakentavat puoluetoiminnalle tarpeellista kollektiivista identiteettiä ja miten sitä voitaisiin tukea opintomateriaaleja kehittämällä.

Esimerkiksi Annika Pastuhov kiinnitti alustuksessaan huomiota siihen, miten kollektiivista identiteettiä rakennetaan yhtäältä tuottamalla eroa ja toisaalta hälventämällä eroa muihin poliittisiin puolueisiin: sosialidemokraattista meisyyttä rakennetaan opintomateriaaleissa toisaalta työväenpuolueen perinteen varaan, joka toisaalta konkretisoituu materiaaleissa varsin maltillisena kohtuullisena, itsenäisenä, järkevänä ja sopuisana ideaalikansalaisuutena.

Teemaryhmän alustukset haastoivatkin pohtimaan poliittisen häivyttämistä poliittisen meisyyden rakentamisen keinona suhteessa esimerkiksi yhteiskunnan kehittämistä koskevien mielipide-erojen esiin nostamiseen. Erilaisia mielipiteitä, kykyä muodostaa mielipiteitä ja keskustelua niistä kun voidaan pitää demokratian toimivuuden olennaisina lähtökohtina. Ehkä juuri vapaa sivistystyö voisi tarjota foorumin tällaisten yhteiskunnallisesti merkittävien kansalaistaitojen yleisemmällekin kehittämiselle kuten esimerkiksi Zachris Castrén 1920-luvun Suomessa kaavaili?

Alueellisuus ja paikallisuus voimavarana monikulttuurisuuden vahvistamisessa

Seminaarin eri teemaryhmissä oli runsaasti esillä ajankohtaisia maahanmuuttoon, pakolaisuuteen ja inkluusioon liittyviä aiheita: toisaalta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisen väestön maailmojen erillisyys esimerkiksi vapaan sivistystyön piirissä puhutti, toisaalta esimerkit erillisyyden ylittämisestä jäivät varovaisen tunnusteleviksi ja ratkottaviksi. Lähidemokratian vahvistaminen nousi myös näissä teemaryhmissä esiin esimerkiksi kotoutumisen edistäjänä.

Vapaata sivistystyötä ja aikuiskasvatusta tarvitaan yhteiskunnallisen kehityksen suuntaamiseksi

Suomalaisten kollegoiden välisissä keskusteluissa korostui huoli aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön tulevaisuudesta suomalaisissa yliopistoissa. Valtaosassa yliopistoja vapaan sivistystyön asema näyttää jatkavan marginalisoitumistaan osana kasvatustieteellisiä koulutusohjelmia. Samalla vapaan sivistystyön lainsäädäntöönkin kirjattujen arvolähtökohtien eli yhteiskunnallisen eheyden, tasa-arvon ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen edellyttävät myös tulevaisuudessa vapaan sivistystyön tutkijoiden, ammattilaisten ja päättäjien osaamisesta sekä alan tutkimus- ja asiantuntijakoulutuksen resursseista huolehtimista.

Näin eri toimijatahot ovat myös tulevaisuudessa tukemassa ei vain alansa, vaan ennen muuta suomalaisen yhteiskunnan kehitystä sekä osallistavaa ja osallistuvaa kansalaisuutta nykyistäkin monipuolisemmin ja vaikuttavammin. Tehtävä on yhtä relevantti kuten se nähtiin 1920-luvun vastaitsenäistyneessä Suomessa, jolloin vapaan kansansivistystyön toimijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat käynnistivät vapaan kansansivistystyön perustalta oma korkeakoulutuksellisen oppi- ja tutkimusalan, kansansivistysopin.

Jenni Pätäri Jenni_Patari
tutkija
Tampereen yliopisto
& Vapaa sivistystyö ry

Esrea on eurooppalainen aikuiskasvatuksen tutkimusverkosto. Seuraavan kerran sen alaverkostot tapaavat triennaalikonferenssissa Belgradissa 19.–22.9.2019. Teemana verkoston päätapahtumassa on “Adult Education Research and Practice between the Welfare State and Neoliberalism”. Lisätietoa löytyy Esrean verkkosivulta (www.esrea.org).  




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje