Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

31.1.2018 16.00

Suomi – koulutuksen mallimaa?

Aaro Harju

suomi_koulutuksen_mallimaa
Ratkaisua ongelmiin pitää etsiä asenteista ja motivaatiosta.

Suomi oli maailman ykkösmaa PISA-tutkimuksessa vuosia, mutta ei ole enää. Joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea eikä kirjoittaa riittävän hyvin! Nuorten koulutustaso ja osaamistaso ovat laskeneet noin 10 vuoden ajan. Helsingin yliopistossa madalletaan opintovaatimuksia, jotta opiskelijat saadaan valmistumaan kandidaateiksi ja maistereiksi.

Nämä tiedot ovat Suomesta, siis Suomesta, joka on ylpeillyt korkealla koulutuksella ja osaamisella. Joutuukin kysymään, miten on mahdollista, että maailman ehkä parhaiten koulutetut opettajat eivät osaa opettaa poikia yhdeksänvuotisen peruskoulun aikana niin, että he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla?


Minä en usko, että kysymys on opettajien ammattitaidosta. Syyt ovat ihan muualla. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi viime syksynä, että eräillä pojilla on asenneongelma. Nousi hirveä huuto, minkä seurauksena Luukkainen otti sanojaan takaisin. Ehkä olisi mieluimmin kannattanut jatkaa keskustelua, koska ongelma on todellinen eikä se kieltämällä tai somehuudolla korjaannu.


Aleksi Kalenius on selvittänyt suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, mihin myös Talouspolitiikan arviointineuvosto otti kantaa viime viikolla. Vähän yli 40-vuotiaat ovat Suomen koulutetuimmat ikäluokat. Nuoremmilla koulutustaso on laskenut. Kalenius toteaa tilastoihin tukeutuen, että koulutustason ohella myös osaamistaso on laskenut ainakin 10 vuotta. Tilanne on hätkähdyttävä, koska tilanne on tähän asti ollut Suomessa se, että tulevat sukupolvet ovat aina edeltäjiään koulutetumpia. Näin ei ole enää.


Väestön hyvää koulutusta on pidetty Snellmanista lähtien Suomen ainoana todellisena vahvuutena. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Suomi on pudonnut muiden länsivaltojen kyydistä koulutustasossa, ja ero kasvaa koko ajan. Millä aiomme menestyä, jos emme osaamisella?


Pitäisikö asiasta olla huolissaan? Pitäisi ja paljon. Meille nykysuomalaisille tyypillinen vastaus tilanteeseen on, että lisää rahaa koulutukseen ja lisää opiskeluvuosia. Lisärahaa tarvitaankin, mutta se ei taida olla kuitenkaan paras avain asiaan. Lisävuosi koulunpenkillä ei taida paljon parantaa poikien luku- ja kirjoitustaitoa. Suomi käyttää jo nyt riittävästi rahaa koulutukseen, jotta sen avulla saavutetaan hyvät tulokset. Miten ne saavutettiin 15–20 vuotta sitten, kun rahaa käytettiin vähemmän?


Ratkaisua pitää etsiä asenteista ja motivaatiosta. Suomalaisilla on ollut poikkeuksellisen korkea halu käydä koulua, oppia ja edetä näin elämässä. Tällainen asenne on miedontunut viime vuosina. Nuoria ei koulunkäynti enää samalla tavalla motivoi kuin aikaisemmin. Liian paljon on myös koteja, joissa ei kannusteta ahkeraan opiskeluun.


Suomessa pitäisi istua joukolla alas etsimään todellisia juurisyitä tilanteeseen, eikä esittää vain helppoja ratkaisuja, kuten lisää rahaa ja lisää opiskeluvuosia. Yksin niillä tätä kehityssuuntaa ei katkaista. Tarvitaan monenlaisia, yhtäaikaisia toimia.


Aaro_Harju_112017bAaro Harju  


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje