Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

7.11.2017 11.01

Koulutus demokraattisen yhteiskunnan rakentajana

Aaro Harju

koulutus_demokraattisen_yk_rakentajana
Englantilaisissa kouluissa painotetaan suomalaisia kouluja enemmän ryhmätyöskentelyä, argumentointia sekä kriittistä ja reflektoivaa ajattelua.

The Finnish Institute in London on julkaissut keskustelunavauksen, jossa VTM Vilja Kamppila kartoittaa demokratiakasvatuksen ja siihen liittyvien käytäntöjen eroja ja yhtäläisyyksiä Suomessa ja Englannissa. Kaikki haastatellut asiantuntijat molemmista maista olivat yksimielisiä siitä, että koulujen yksi merkittävä tehtävä on opettaa oppilaille yhteisön jäsenenä toimimisen ja yhteisistä asioista päättämisen taitoja. Tähän sisältyvät oppilaiden taidot kertoa ja argumentoida omia ajatuksia sekä ottaa huomioon muiden näkemykset ja käydä rakentavaa keskustelua. Näitä taitoja tarvitaan sekä virallisissa yhteyksissä että jokapäiväisessä (kansalais)elämässä.

Keskustelunavauksen mukaan demokratiakasvatuksen voi jakaa karkeasti kahteen osaan: tiedolliseen ja kokemukselliseen. Kouluissa annetaan perustiedot yhteiskunnallisista asioista ja poliittisesta järjestelmästä. Haastateltujen asiantuntijoiden mielestä olisi tärkeää, että kouluissa myös harjoitellaan ja annetaan käytännön kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Kokemuksellista demokratiakasvatusta tulisi tehdä erityisesti koulun ulkopuolella, esimerkiksi järjestöissä ja kansalaisyhteiskunnassa. Asiantuntijoiden mukaan tällaiseen harjoitteluun tulisi panostaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän.


Englannin ja Suomen koulujärjestelmät eroavat monin tavoin. Suomessa kaikki koulutus on maksutonta ja katetaan verovaroista. Varhaiskasvatuksen avulla kaikki lapset pääsevät aloittamaan koulun suunnilleen samalta tasolta. Suomalaisen järjestelmän keskeisenä tavoitteena on taata kaikille oppilaille yhtäläinen mahdollisuus oppia ja kehittyä.


Englannin koulujärjestelmä on eriytyneempi. Julkisten ja yksityisten koulujen välillä on suuria eroja. Lisäksi oppilaita testataan hyvin nuoresta iästä lähtien. Haastatteluissa tuli esiin, että vaikka englantilaisissa kouluissa saattaa olla demokraattisia prosesseja esimerkiksi oppilaskuntien muodossa, nämä prosessit tapahtuvat osana järjestelmää, joka lähtökohtaisesti erottelee ja jakaa kansalaisia.


Vilja Kamppila toteaa analyysissään, että englantilaisissa kouluissa painotetaan suomalaisia kouluja enemmän ryhmätyöskentelyä, argumentointia sekä kriittistä ja reflektoivaa ajattelua. Suomessa opiskelu on itsenäisempää ja on aina ollut. Joidenkin tutkijoiden mielestä opiskelu Suomessa on jopa passivoivaa.


Suomen uusi, vuonna 2016 voimaan tullut opetussuunnitelma pyrkii korjaamaan edellä mainittuja puutteita. Se painottaa osallisuutta, yhteistyötä ja demokratiaa. Opetussuunnitelman mukaan oppilaiden kuuleminen ja osallistuminen ovat kaiken opetuksen perusta. Lisäksi ryhmissä työskentelyä ja demokraattisia toimintamalleja tulee soveltaa sekä opetusryhmissä että koko koulun tasolla. Haastatellut suomalaiset asiantuntijat olivat toiveikkaita uuden opetussuunnitelman tuomiin muutoksiin ja varsin tyytyväisiä demokratiakasvatuksen viimeaikaiseen kehitykseen.


Aaro Harju


Raportti: School's Out? The Role of Education in Building Democratic society


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje