Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit
Arkisto
4.6.2015 9.00
Kansalaisyhteiskunta hallitusohjelmassa
Hallitusohjelmassa on joitakin kansalaisyhteiskuntaa koskettavia kirjauksia.
Ohjelmassa talous, työ, yrittäjyys sekä normien ja säätelyn purkaminen
ovat etusijalla ja saavat paljon huomiota ja palstatilaa. Hallituksen
selkeänä tavoitteena on ohjelman mukaan niin sanotusti saada Suomi
kuntoon, kuten pääministeripuolueen slogan taisi olla vaaleissa.
Ohjelma sisältää suppeudestaan huolimatta joitakin kansalaisyhteiskuntaa koskettavia kirjauksia. Hallitusohjelman hyvinvointi- ja terveysosiossa on tavoite, jonka mukaan järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla. Hallitus lupaa purkaa ”turhaa sääntelyä ja byrokratiaa”. Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa luvataan helpottaa merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla. Lisäksi hallitus lupaa perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, investointeja ja vapaaehtoistoimintaa. Edelleen hallitus ilmoittaa purkavansa alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita, jotka haittaavat kansalaisia ja yrityksiä.
Nämä linjaukset tuntuvat hyvältä, jos ne myös konkreettisesti toteutuvat. Järjestötoimijat ovat tuskitelleet vuosikausia turhan tarkalta tuntuvan säätelyn kanssa. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on tässä paljon vartijana.
Hyvinvointi- ja terveysosion yhtenä kärkihankkeena on palveluiden saaminen nykyistä asiakaslähtöisemmiksi. Tavoitteena on vahvistaa kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta. Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. Lisäksi hallitus aikoo käynnistää kokeilukulttuurin, jolla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluja, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja. Nämäkin tavoitteet sopivat hyvin kansalaisyhteiskuntatoimijoille ja kansalaisten osallisuuden edistäjille.
Hallitus haluaa, että Suomi on jatkossa dynaamisempi ja vähemmän säädelty ja kontrolloitu maa kuin nykyisin. Omaehtoiselle kansalaistoiminnalle ja järjestötyölle tämä sopii loistavasti. Jos vielä kansalaisten osallistumista lisätään ja osallisuutta vahvistetaan aidosti, otetaan askel entistä kansalaislähtöisemmän Suomen suuntaan.
Rentouttavaa kesää kaikille toivottaen
Aaro Harju
Ohjelma sisältää suppeudestaan huolimatta joitakin kansalaisyhteiskuntaa koskettavia kirjauksia. Hallitusohjelman hyvinvointi- ja terveysosiossa on tavoite, jonka mukaan järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla. Hallitus lupaa purkaa ”turhaa sääntelyä ja byrokratiaa”. Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa luvataan helpottaa merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla. Lisäksi hallitus lupaa perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, investointeja ja vapaaehtoistoimintaa. Edelleen hallitus ilmoittaa purkavansa alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita, jotka haittaavat kansalaisia ja yrityksiä.
Nämä linjaukset tuntuvat hyvältä, jos ne myös konkreettisesti toteutuvat. Järjestötoimijat ovat tuskitelleet vuosikausia turhan tarkalta tuntuvan säätelyn kanssa. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on tässä paljon vartijana.
Hyvinvointi- ja terveysosion yhtenä kärkihankkeena on palveluiden saaminen nykyistä asiakaslähtöisemmiksi. Tavoitteena on vahvistaa kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta. Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. Lisäksi hallitus aikoo käynnistää kokeilukulttuurin, jolla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluja, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja. Nämäkin tavoitteet sopivat hyvin kansalaisyhteiskuntatoimijoille ja kansalaisten osallisuuden edistäjille.
Hallitus haluaa, että Suomi on jatkossa dynaamisempi ja vähemmän säädelty ja kontrolloitu maa kuin nykyisin. Omaehtoiselle kansalaistoiminnalle ja järjestötyölle tämä sopii loistavasti. Jos vielä kansalaisten osallistumista lisätään ja osallisuutta vahvistetaan aidosti, otetaan askel entistä kansalaislähtöisemmän Suomen suuntaan.
Rentouttavaa kesää kaikille toivottaen
Aaro Harju