Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

15.5.2018 14.00

Kansalaisyhteiskunta arabimaissa

Aaro Harju

kanslaisyhteiskunta_arabimaissa
Monet järjestöihmiset ovat joutuneet kohtaamaan turvallisuuspalvelun kovat otteet ja päätyneet vankilaan.

Kansalaisyhteiskuntaorganisaatiot kokivat jonkinlaisen kukoistuskauden monissa arabimaissa 1990-luvulla. Hallinnot eivät alistaneet niitä entiseen tapaan vaan tarjosivat niille vapauksia toimia. Tällaisia maita olivat mm. Egypti, Jordania, Marokko ja Bahrain. Taustalla oli suhteellisen vakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne monissa arabimaissa.

Osasyynä järjestöjen toiminnan kukoistukseen oli arabihallitusten kyvyttömyys kohdata ihmisten kasvaneet taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tarpeet. Järjestöt paikkasivat hallitusten epäonnistumisia. Ne olivat arvostettuja ihmisten keskuudessa, koska järjestöt keskittyivät ihmisten kannalta olennaisiin asioihin. Tämän myös hallinnot ymmärsivät.

Järjestöt ahdingossa

Hyvä kehitys pysähtyi 2000-luvun alkupuolella, ja järjestöt ovat kokeneet monissa maissa toiminnan romahtamisia. Syynä ovat olleet sisäiset levottomuudet, jopa sodat, taloudellinen ahdinko ja terrorismi. Moni hallitus on säätänyt lakeja, joilla on rajoitettu järjestöjen toimintaa ja vaikeutettu toiminnan rahoittamista. Yhteistyö ulkomaisten järjestöjen kanssa on usein kielletty tai sitä ainakin seurataan ja kontrolloidaan hyvin tarkasti. Monissa maissa järjestöillä tulee olla lupa kansainväliseen yhteistyöhön.


Erityisissä vaikeuksissa ovat olleet järjestöt, jotka ovat vaalineet tai edistäneet ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokratiaa. Monet järjestöt ja järjestöihmiset ovat joutuneet kohtaamaan turvallisuuspalvelun kovat otteet ja päätyneet vankilaan. Lisäksi hallitukset ovat organisoineet informaatiokampanjoita, joissa on hyökätty järjestöjä vastaan. Tämä on johtanut siihen, että ihmiset ovat alkaneet suhtautua epäilevästi ja jopa vihamielisesti järjestöjä kohtaan.


Samalla kun hallitukset ovat rajoittaneet tai estäneet riippumattomien järjestöjen toiminnan, ne ovat perustaneet omia järjestöjään, joiden toimintaa viranomaiset ohjaavat ja rahoittavat. Järjestöt ovat hallinnon käsikassaroita.


Riippumattomat järjestöt voivat toimia suhteellisen vapaasti, jos ne keskittyvät terveys- ja sosiaaliasioihin, ympäristösuojeluun tai paikalliseen kehittämiseen. Varakkaat ihmiset uskaltavat myös tukea näiden järjestöjen toimintaa joutumatta vaikeuksiin viranomaisten kanssa.


Yleisesti ottaen kansalaisyhteiskunnan tila on arabimaissa tällä hetkellä ahdinkoinen. Näkymä ei ole myöskään hyvä, koska näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka kääntäisivät viime vuosien kehityssuunnan. Todennäköisempää on, että jonkin aikaa mennään vielä huonompaan suuntaan. Lohdullista on ajatella, että suunta kääntyy jossain vaiheessa. Milloin ja mistä se alkaa, sitä ei kukaan osaa ennustaa.


Aaro Harju


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje