Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

12.12.2017 12.01Ajankohtaista järjestöjen varainhankinnassa Pia Tornikoski

varainhankinta

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen usko toiminnan rahoittamiseen yksityislähteistä on viime vuosina noussut. Rahoituspohjan laajentaminen ja investoinnit varainhankintaan ovat kasvussa. Järjestöistä yli kolmasosa aikoo panostaa erityisesti kertalahjoituksiin ja yritysyhteistyöhön.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


12.12.2017 12.00Kansalaisuus pitää määritellä uudella tavalla Aaro Harju

kansalaisuus
Miten vieraantunut voi kokea olevansa yhteiskunnan jäsen?
Maahanmuutto, kulttuurinen eriytyminen, yhteiskunnan sisäinen jakautuminen ja tekninen kehitys ovat muuttaneet suomalaista yhteiskuntaa niin paljon, että perinteinen kansalaisuuden määrittely ei ole enää ajantasainen. Kansalaisuus tulee määritellä uudella tavalla. Sama tarve on monessa muussa maassa. Kansainväliset tutkijat vaativatkin kansalaisuudelle uutta, tähän aikaan sopivaa määrittelyä.

Lue lisää | 2 Kommenttia | Kommentoi


12.12.2017 12.00Yhteisöllisen oppimisen keinoin ilkeiden ongelmien kimppuun Jaakko Rantala

yhteisollinen_oppiminen
Yhteisöllinen oppiminen haastaa kouluoppimisen.

Inhimillistä oppimista tapahtuu kaiken aikaa niin yksilöllisellä kuin yhteisöllisellä tasolla. Siihen nähden oppimista koskeva arkinen ja teoreettisempikin ajattelumme on perusolemukseltaan ällistyttävän yksilökeskeistä. Meillä on taipumus mieltää oppiminen yhden yksilön pään tai kehon sisällä tapahtuvaksi. Myös oppimisen lopputulokseksi määrittyy helposti yksilöllisten tietojen, taitojen ja asenteiden omaksuminen, esimerkiksi ammatillisen kehittymisen tai inhimillisen kasvun muodossa.   

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


7.11.2017 11.01Koulutus demokraattisen yhteiskunnan rakentajana Aaro Harju

koulutus_demokraattisen_yk_rakentajana
Englantilaisissa kouluissa painotetaan suomalaisia kouluja enemmän ryhmätyöskentelyä, argumentointia sekä kriittistä ja reflektoivaa ajattelua.

The Finnish Institute in London on julkaissut keskustelunavauksen, jossa VTM Vilja Kamppila kartoittaa demokratiakasvatuksen ja siihen liittyvien käytäntöjen eroja ja yhtäläisyyksiä Suomessa ja Englannissa. Kaikki haastatellut asiantuntijat molemmista maista olivat yksimielisiä siitä, että koulujen yksi merkittävä tehtävä on opettaa oppilaille yhteisön jäsenenä toimimisen ja yhteisistä asioista päättämisen taitoja. Tähän sisältyvät oppilaiden taidot kertoa ja argumentoida omia ajatuksia sekä ottaa huomioon muiden näkemykset ja käydä rakentavaa keskustelua. Näitä taitoja tarvitaan sekä virallisissa yhteyksissä että jokapäiväisessä (kansalais)elämässä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


7.11.2017 11.00Toimi tai kuole Aaro Harju

toimi_tai_kuole
Yhdistyksen lakkauttaminen on aina kipeä päätös järjestöaktiiveille.

Suomessa on yhdistyksiä, jotka toimivat säännöllisesti mutta jotka eivät tee perustarkoituksensa mukaista toimintaa. Yhdistyksiä ylläpidetään, koska niitä pyörittävät vastuulliset ihmiset, koska yhdistysten odotetaan ja oletetaan toimivan, koska kukaan ei kehtaa esittää niiden lakkauttamista ja koska yhdistyksellä on riittävästi varoja toimintaan. Kukaan ei kehtaa näiden yhdistysten osalta esittää kysymystä: Miksi olemme olemassa, vaikka emme toimi perustarkoituksen mukaisesti.

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


7.11.2017 11.00Koulutus ei kaikkia kiinnosta Aaro Harju

koulutus_ei_kaikkia_kiinnosta
Osa nuorista tarvitsee toimintaa ja vaihtoehtoisia tapoja oppia.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus on kasvanut. Vuonna 2015 heidän osuutensa oli 15 prosenttia, kun vuonna 2008 heitä oli 10 prosenttia ikäluokasta. Miesten osuus on suurempi kuin naisten ja miesten osuus on kasvanut naisia jyrkemmin. Yli puolella nuorista oli toisen asteen tutkinto, mutta siihen opiskelu oli jäänyt eikä työhön siirtymistä ollut tapahtunut. Muissa Pohjoismaissa tällaisten nuorten osuus oli alle 10 prosenttia.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


11.10.2017 16.01Järjestötyö opettaa – myös johtajaansa Seppo Hassinen

jarjestotyo_opettaa
Johtajan tehtävä on saada tämä iso kokonaisuus pelaamaan samaan maaliin.
Kansalaisjärjestö on oiva informaalisen oppimisen paikka. Järjestöjäsenet oppivat ja omaksuvat asenteita, taitoja ja tietoja. Samalla myös järjestöjohtajat oppivat. Suomessa järjestötyö onkin hyvällä tolalla.

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


11.10.2017 16.00Kaupungistuminen haastaa kansalaisyhteiskunnan Aaro Harju

kaupungistuminen
Jos rauhaisa kehitys jatkuu, kaupunkien valta, voima ja merkittävyys kasvavat.

Amerikkalainen tutkija Bruce Katz totesi Helsingissä käydessään, että ”elämme kaupunkien vuosisataa”. Kaupunkien vallan kasvaminen johtuu Katzin mukaan ongelmien muuttumisesta. 2000-luvun haasteet ovat globaaleja. Nationalistiseen ja lyhytnäköiseen omanedun­tavoitteluun perustuvat kansallisvaltiot eivät näytä pystyvän vastaamaan niihin, näkee Katz.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


11.10.2017 16.00Jaettu ymmärrys työn murroksesta Aaro Harju

tyon_murros
Tulevaisuudessa talouskasvu ei välttämättä takaa enää korkeaa työllisyysastetta.
Valtioneuvoston kanslian laatimassa selonteossa etsitään vastauksia laajoihin työn tekemisen tulevaisuutta luotaaviin kysymyksiin. Selonteko tuottaa tietoa työn muutoksen merkityksestä sekä siitä, miten Suomi voi menestyksekkäästi sopeutua muutokseen ja tarttua sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


4.9.2017 13.31Voiko johtajuutta jakaa? Jaakko Rantala

jaettu_johtajuus
Eri ihmisten näkemyksiä yhdistämällä saattaa löytyä juuri se oivallus, joka vie prosessia eteenpäin.
Johtajuus on ja on aina ollut keskeinen osa ihmisyhteisöjen elämää. Entisaikojen vaeltelevilla heimoilla oli päällikkönsä ja imperiumeilla hallitsijansa. Nykyisin valtiolla on päämiehensä, yrityksillä toimitusjohtajansa, oppilaitoksilla rehtorinsa, orkestereilla kapellimestarinsa jne. Johtamisen tärkeyttä on helppo perustella. Toiminta on suunnitelmallisempaa, johdonmukaisempaa, koordinoidumpaa, tasatahtisempaa ja tehokkaampaa jos sitä johdetaan.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


Seuraavat


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje