Järjestötoiminnan tietopalvelu – Osallistuminen ja vaikuttaminen


Kansalaisjärjestöt kukoistavat
– mutta mikä on niiden poliittinen merkitys?

Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti 8.12.2006
Tuomas Ylä-Anttila


Kansalaisjärjestöjen määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Samalla järjestökenttä muuttuu rakenteeltaan. Erikoistuneet urheilu- ja kulttuurijärjestöt ovat pitkälti korvanneet puoluepoliittisesti sitoutuneet järjestökulttuurit. Millainen on järjestöjen rooli poliittisina vaikuttajina nyky-Suomessa ja miten sitä voisi kehittää?


Suomessa vastikään vierailleen professori Robert Putnamin kirjassaan Bowling Alone esittämät tutkimustulokset järjestöjen alamäestä Yhdysvalloissa eivät näyttäisi pätevän Suomessa. Suomalaiset keilaavat yhdessä nyt enemmän kuin koskaan. Tai oikeastaan he harrastavat yhdessä liitokiekkogolfia, Sin Moo Hapkidoa tai indonesialaista ruokaa.


1990-luvulla Suomessa perustettiin enemmän järjestöjä kuin millään aiemmalla vuosikymmenellä. Järjestöjen määrän kasvu selittyy lähinnä urheilu- ja kulttuurijärjestökentän sisäisellä eriytymisellä: mitä eksoottisimmat uudet urheilulajit ja kulttuuriharrastukset ovat saaneet omat järjestönsä.


1970-luvulle saakka kukoistaneet laajat puoluesidonnaiset järjestökulttuurit – maalaisliittolais-keskustalainen, sosiaalidemokraattinen, kansandemokraattinen ja kokoomuslainen – sen sijaan romahtivat 1980-luvulla. Vielä 70-luvulla uusista yhdistyksistä poliittisia oli joka neljäs, 90-luvulla enää joka kolmaskymmenes.


Sosiaaliseksi pääomaksi ymmärrettynä järjestöt siis voivat hyvin. Osallistumalla toimintaan jatkuvasti monipuolistuvalla järjestökentällä kansalaiset liittyvät verkostoihin, jotka luovat keskinäistä yhteisyyden tunnetta ja luottamusta sekä toisia kansalaisia että poliittista järjestelmää kohtaan. Lisäksi järjestöissä toimiminen voi opettaa tärkeitä kansalaisuuteen kuuluvia taitoja: neuvottelemista, puheiden pitämistä, yhdessä asioiden järjestämistä ja niin edelleen.


Järjestöissä kehittyvä luottamus ja kansalaisaidot vaikuttavat epäsuorasti koko demokraattisen poliittisen järjestelmän hyvinvointiin. Mutta miten järjestöt voivat toimia konkreettisen poliittisen vaikuttamisen kanavina tilanteessa, jossa niiden yhteys puoluekenttään on rapautunut?


Ensinnäkin järjestöt voivat osallistua poliittisen agendan asettamiseen nostamalla uusia aloitteita julkiseen keskusteluun. Järjestöjen verkostot voivat toimia alustana poliittiselle keskustelulle, joka välittyy julkisuuden kautta myös päätöksentekijöiden korviin. Julkisuuskynnyksen ylittäminen vaatii usein myös salonkikelpoisten valtavirtajärjestöjen kaihtamia toimintakeinoja, kuten mielenosoituksia ja muita julkisuustempauksia. Tällaisellekin kansalaistoiminnalle on demokratiassa oltava tilaa.


Toiseksi järjestöt voivat osallistua päätösten valmisteluun tuomalla kansalaisten näkemyksiä esiin erilaisten lausunto- ja kuulemismenettelyjen kautta. Tutkimukset osoittavat, että järjestöjen rooli tällaisissa menettelyissä ei ole (kenties kolmikantaa lukuun ottamatta) ollut niin vahva kuin yleinen käsitys Suomesta järjestöjen maana antaisi ymmärtää. Kyselyissä järjestöt ilmoittavat että niillä olisi tällä saralla paljon enemmän tarjottavaa jos hallinto olisi vastaanottavaisempi.


Kolmanneksi järjestöt voivat edesauttaa kansalaisten suoraa demokraattista osallistumista. Olisikin pyrittävä luomaan uusia järjestelyjä joiden kautta kansalaiset voisivat suoraan ja järjestöjen kautta ottaa osaa valmistelun lisäksi myös poliittisten päätösten tekemiseen ja toimeenpanoon. Maailmalta on olemassa lukuisia esimerkkejä onnistuneista paikallisista ja kansalaisten arkielämään kiinteästi sidoksissa olevista osallistavan demokratian hankkeista.


Malleiksi kehittämistyölle Suomessa kelpaisivat esimerkiksi Brasiliassa kehitetty kaupunkiparlamenttien ja osallistavan budjetoinnin järjestelmä, Intian Keralassa käytetyt tavat osallistaa kyläläisiä paikallisten kehityssuunnitelmien muotoiluun tai Chicagon koulujärjestelmä, jossa oppilaiden vanhemmat ovat saaneet oikeuden osallistua koulujen budjeteista, henkilökuntavalinnoista ja opetusohjelmasta päättämiseen.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje