Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen

Kyllä kansalaisuudelle

Aloitteita ja esimerkkejä Pohjolasta

Björn Wallén, Kansanvalistusseura, Helsinki 2005

*Seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Seppo Niemelä 

Opas kansalaisuuteen kasvamisesta

Björn Wallénin kirja Kyllä kansalaisuudelle sai alkunsa hänen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalle tekemästään pohjoismaisen demokratiakasvatuksen selvityksestä. Wallén piti kaikissa Pohjolan pääkaupungeissa pyöreän pöydän istunnot, joihin osallistuivat alan huomattavimmat nimet, mukana Erik Amnå Ruotsista ja Ove Korsgaard Tanskasta.

Selvitys oli niin antoisa, että Kansanvalistusseura päätti tuottaa siitä toimitetun suomenkielisen version. Sen tekemiseen osallistui myös toimittaja Sari Kuvaja.

Kirjan antia ovat käytännön demokratiakasvatuksen hankekuvaukset päiväkodista aikuiskasvatukseen. Tältä osin kirja toimii kansalaiskasvattajan käsikirjana.

Wallén aloittaa kirjan kiinnostavalla teoretisoinnilla. Hän kehittää Korsgaardin pohjalta didaktis-deliberatiivisen mallin aktiivisen ja demokraattisen kansalaisuuden edistämiseksi. Malli antaa hyvän pohjan kansalaisopintojen suunnittelulle.  

Korsgaardin didaktinen kolmio tunnistaa toisistaan riippuvat aktiiviseen kansalaisuuteen tarvittavat (i) tiedot ja ymmärryksen, (ii) arvot ja ongelmat tai dilemmat sekä (iii) valmiudet ja kompetenssit.

Wallén lisää tähän näkemyksen, että tiedot, arvot ja valmiudet kehittyvät elinikäisenä prosessina dialogin ja muun deliberatiivisen keskustelun avulla. Deliberatiivinen tarkoittaa sitä, että asioista päätetään yhdessä ja niin, että päätöksiä harkitaan julkisesti ja tasa-arvoisesti. Keskustelussa syntyy sekä policy-tason arvoja jäsentäviä ihanneyhteiskunnan kuvauksia että konkreettisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin.

Keskustelun oleellinen tapahtumapaikka on kansalaisyhteiskunta, erityisesti kaikki vaikuttamaan pyrkivät ja poliittiset järjestöt. Aktiivista kansalaisuutta ei voi oppia vain teoreettisesti; osallistumaan opitaan osallistumalla.

Tietojen ja ymmärryksen alue on tavattoman laaja, esimerkkinä mm. perustuslaki ja muu lainsäädäntö (oikeudet, velvollisuudet), poliittinen järjestelmä, vaikutuskanavat ja lakien säätäminen, yhteiskunnalliset voimat ja toimijat, kansalaisyhteiskunnan asema ja tehtävät, ajankohtaiset poliittiset kysymykset, assimilaatio, monikulttuurisuus, etnisyys ja uskonto sekä edellisten historiallinen ja kulttuurinen tausta

Arvot ja ongelmat liittyvät yhteisöjen eettisiin ja tunnesidonnaisiin ulottuvuuksin. Samalla arvot ovat osa identiteettiä. Ongelmat tai dilemmat ovat monikulttuurisessa yhteiskunnassa käytävää keskustelua. Oleellinen tavoite on kyky elää yhdessä saman poliittisen yhteisön kansalaisina yhdessä hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaan.

Pohdittavia arvoja ovat mm. vapaus, yhdenvertaisuus, solidaarisuus,  vastuu, oikeudet, oikeus, lait, säännöt, suvaitsevaisuus, ihmisyys, yhteisö, identiteetti, etnisyys, uskonto ja sukupuoli.

Niin ikään tarvitaan taitoja ja kompetensseja, jotka nekin kehittyvät vain harjaannuttamalla. Esimerkkejä näistä ovat kyky kommunikoida ja ottaa osaa dialogiin, kyky elää yhdessä toisten kanssa, kyky ratkaista ristiriitoja väkivallattomasti, kyky neuvotella, kyky ottaa osaa julkiseen keskusteluun, kyky tunnistaa ja hyväksyä erilaisuutta sekä kyky käyttää informaatio- ja kommunikaatiotekniikkaa.

Kuvaus kattaa kansalaiseksi sosiaalistumisen laajan alueen. Se auttaa ymmärtämään, että laajan alueen oppimiseen tarvitaan yhtä hyvin formaalisti opittuja perusasioita, informaallista päivittäistä oppimista viestimien ja keskustelun avulla, mutta myös sellaisia nonformaalisia opintoja, joissa tunnistetaan ongelmia ja kehitetään yhdessä niiden ratkaisuja.