Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta
Ihmisten onnellistuttaja
Aaro Harju*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 10.3.2008
Onnellisuus ei lisäänny samassa suhteessa elintason nousun myötä. Tämä arkihavainto on todettu myös kansainvälisissä tutkimuksissa.
Köyhillä ihmisillä elintason kohoaminen lisää heidän onnellisuuttaan. Jokainen tarvitsee tietyn peruselintason voidakseen elää ihmisarvoista elämää. Elintason kohotessa tulee kuitenkin vastaan raja-arvo, jonka jälkeen ihminen ei koe elävänsä onnellisempaa elämää kuin aikaisemmin, vaikka vauraus lisääntyykin.
Valtaosa länsimaisista ihmisistä on ohittanut kauan sitten kyseisen saturaatiopisteen. Miksi pyrimme silti koko ajan kohottamaan aineellista elintasoamme, vaikka henkinen elämänlaatu ei paranekaan? Onko taustalla ihmisten loputon keskinäinen kilpailu vai loputon toiveiden ja tarpeiden määrä? Vai onko syynä voittoa tavoittelevien talousihmisten lietsoma ajattelutapa, jossa meitä kannustetaan keskinäiseen ja kansojen väliseen taloudelliseen kilpailuun, missä menestystä mitataan taloudellisin mittarein, ei henkisen ja sosiaalisen vaurauden perusteella?
Näitä kysymyksiä pohditaan julkisuudessa yllättävän vähän. Ilmastonmuutosta siunaillaan, mutta talouspainotteinen puhunta ei muutu. Tavoitteena meillä on edelleen elintason kohottaminen, vaikka luonnon sietokyky on äärirajoilla eikä elämänlaatu hengästyttävästä juoksusta parane.
Kun ihmisiltä kysytään, mikä on elämässä tärkeintä ja mistä he tulevat onnellisiksi, he osaavat vastata selkeästi ja lähes yksituumaisesti. Miksi näihin asioihin ei kuitenkaan panosteta?
Bhutanissa kansan varallisuutta mitataan laskemalla maan bruttokansanonnellisuutta. Sikäläisen BKO:n lähtökohtana on, että ihmisyhteisöt kehittyvät, kun materiaalinen ja henkinen puoli kasvavat rinnakkain ja täydentävät ja vahvistavat toisiaan. BKO:n peruspilarit ovat tasa-arvo, kulttuuristen arvojen säilyttäminen, luonnonympäristöjen suojeleminen ja oikeudenmukainen hallinto. (Maailman tila 2008)
Meillä luotetaan edelleen yksinomaan bruttokansantuotteeseen, joka kertoo hyvin yksipuolisesti kansallisen varallisuutemme ja hyvinvointimme. Toivottavasti myös länsimaissa lähdetään tavoittelemaan kestävää kehitystä ja ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, jolloin luovutaan menestyksen mittaamisesta pelkästään BKT:n avulla ja kehitetään monipuolisempia vaurauden ja hyvinvoinnin osoittimia.
Mitä kansalaisyhteiskunta voi tehdä asiantilan muuttamiseksi? Olennaista lienee kulttuurin muutos. Peter Senge korostaa organisaatioiden kehittämisajattelussaan vallalla olevan kulttuurin merkitystä. Se vaikuttaa hänen mukaansa ratkaisevasti siihen, miten organisaatio toimii, menestyy ja kykenee uudistumaan. Sama pätee laajemminkin kansalaisyhteiskuntaan, ei vain organisaatioiden kehittämiseen. Meidän tulisi kaikessa toiminnassamme vähentää suorittamista ja määrällisiin tavoitteisiin pyrkimistä. Etusijalle tulisi kansalaisyhteiskuntatoiminnoissa nostaa henkiset, sosiaaliset ja yhteisölliset arvot.
Viestintäpsykologi Mirka Parkkinen kertoo uusimman Promon haastattelussa, että mielihyvä on ihmiselle erittäin tärkeä asia lähes kaikessa hänen tekemisessään. Freudia siteeraten Parkkinen toteaa, että mielihyvä panee ihmisen liikkeelle. Jos ihmiseltä viedään mielihyvä pois, hän tarvitsee korvaavan mielihyvän.
Kansalaisyhteiskunta voi olla nauttimisen paikka ja mielihyvän tuottaja. Kansalaisyhteiskunta on ollut tätä pitkään, mutta viime vuosikymmeninä sisään on ujuttautunut talousnarratiivia ja työmenetelmiä liike-elämästä. Näiden kritiikittömästä kopioimisesta voisi pikku hiljaa luopua, koska ne pilaavat kansalaisyhteiskunnan syvimmän olemuksen. Meidän tulisi luottaa omalta pohjalta lähtevään kehittämistyöhön, jossa kunnioitetaan kansalaisyhteiskunnan omia erityispiirteitä ja vahvuuksia. Tätä korostettiin jo Kansalaisyhteiskunta 2006 -raportissa, mutta emme ole vielä päässeet yhteiseen, omalähtöiseen kehittämistyöhön. Ehkä tämä aika tulee.
Kansalaisyhteiskunta voi olla ihmisten onnellistuttaja. Voiko sen parempaa mahdollisuutta ja haastetta ollakaan!
Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi