Kansalaisyhteiskunnan määritelmä ja sisältö

Aaro Harju

Suomalainen kansalaisyhteiskunta koostuu seuraavista toimijoista ja toimintakokonaisuuksista:

• kansalaistoiminta
• järjestötoiminta
• kirkkokunnat ja uskonnolliset järjestöt
• ammattiyhdistystoiminta
• puolueet
• pienimuotoinen osuustoiminta
• säätiöt
• vapaa sivistystyö

Kansalaistoiminta ja järjestötoiminta ovat kaikissa maissa luonnollinen osa kansalaisyhteiskuntaa. Ne muodostavat Suomessa volyymiltaan ja merkitykseltään kansalaisyhteiskunnan ytimen.

 

Kansalaistoiminta voidaan määritellä niin, että se on ihmisen aktiivista toimintaa itsestä ulospäin, yhdessä toimien, yhteiseksi hyväksi (Harju 2003, 10–12). Kansalaistoiminnan ensimmäinen tunnusmerkki on se, että ihminen on aktiivinen kansalainen ja toimii konkreettisella tavalla. Toiseksi, toiminnan tulee suuntautua itsestä poispäin ollakseen kansalaistoimintaa. Lisäksi kansalaistoiminnassa toimitaan eri tavoin yhdessä muiden ihmisten kanssa yhteiseksi, ei omaksi hyödyksi. Kansalaistoimintaan liittyy yhteisöllinen ulottuvuus.

Keskeisin osa suomalaista kansalaistoimintaa tehdään kansalaisjärjestöissä. Yhdistys tai järjestö on määritelmällisesti ihmisten yhteenliittymä, joka toteuttaa tiettyä yhteistä tavoitetta, arvoa tai intressiä (Siisiäinen 1996a, 13).

 

Rekisteröityjen yhdistysten lisäksi Suomessa toimii runsaasti rekisteröimättömiä ryhmiä, kerhoja, klubeja ym. ihmisten yhteenliittymiä. Nämä ovat kansalaisten omaehtoisia yhteenliittymiä.
  
Uskonnollisen toiminnan organisoinnissa on Suomessa omat kansalliset piirteensä. Valtio ja kirkko ovat virallisesti erillään toisistaan. Evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on kuitenkin oma laki, kirkkolaki, ja lakiin perustuva oikeus kerätä kirkkoon kuuluvilta yksityisiltä henkilöiltä kirkollisveroa ja yrityksiltä yhteisöveroa. Tämän vuoksi niiden laaja seurakunnallinen toiminta suljetaan pois suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta, vaikka monet seurakuntien toiminnoista, mm. vapaaehtoisten hoitama diakoniatyö, ovatkin mitä tyypillisintä kansalaisyhteiskunnan piirissä tapahtuvaa toimintaa. Muut kirkkokunnat, mm. helluntailaiset, vapaakirkko, mormonit, Jehovan todistajat jne., luetaan sen sijaan osaksi kansalaisyhteiskuntaa. Toiminta on organisoitu pääosin yhdistysmuotoisesti. Samoin kansalaisyhteiskunnan piiriin kuuluvat erilaisten kristillisten järjestöjen, kuten lapsi- ja nuorisojärjestöjen, lähetysseuran, merimieskirkon ja kirkon sisällä toimivien herätysliikkeiden, toiminta.

 

Ammattiyhdistystoimintaa ei kaikissa maissa lueta osaksi kansalaisyhteiskuntaa. Suomessakaan tulkinta ei ole aivan ristiriidaton johtuen siitä, että ammattiyhdistysliike vaikuttaa keskeisellä tavalla suomalaiseen lainsäädäntöön sekä solmii työehtosopimusten lisäksi kansallisen tason tulosopimuksia yhdessä työnantajajärjestöjen ja maan hallituksen kanssa. Näillä sopimuksilla säädellään palkkojen lisäksi usein myös veroja ja sosiaaliturvaan liittyviä asioita. Näin ammattiyhdistysliikkeellä on ainutlaatuinen asema muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskuudessa. Ammattiyhdistysliikkeen voi tästä huolimatta sijoittaa osaksi kansalaisyhteiskuntaa, koska liikkeen muodostavat ammattiliitot paikallisine osastoineen ja jäsenineen. Ne ovat organisaatiomuodoltaan yhdistyksiä siinä kuin muutkin suomalaiset yhdistykset. Niillä on myös jäseniä ja vapaaehtoistoimintaa muiden yhdistysten tapaan.

 

Puolueet suljetaan monissa maissa ulos kansalaisyhteiskunnan määritelmästä. Näin voitaisiin toki tehdä Suomessakin, koska puolueilla on erityisasema parlamentaarisessa yhteiskuntajärjestelmässä. Puolueet asettavat ehdokkaita vaaleihin, muodostavat hallituksen, nimeävät edustavat valtiollisiin ja kunnallisiin luottamushenkilöelimiin. Monopoliasemaa puolueilla ei kuitenkaan ole esimerkiksi ehdokkaiden asettamisessa. Suomen lainsäädännön mukaan myös kansalaisten muodostamat valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdokkaita niin kunnallis-, eduskunta- kuin presidentinvaaleihin. Luottamushenkilöelimiin voidaan nimetä jäseniksi myös puolueisiin kuulumattomia henkilöitä, kuten tehdäänkin. Vaikka puolueilla on kansallisella tasolla oma rekisterinsä, puolueiden paikalliset ja alueelliset osastot ovat organisaatiomuodoltaan yhdistyksiä muiden yhdistysten tapaan. Niidenkin toimintaa säätelee yhdistyslaki. Näin puolueet voidaan Suomessa hyvillä perusteilla lukea kuuluvaksi kansalaisyhteiskuntaan. Ne edustavat kansalaisyhteiskunnan poliittista sfääriä.

 

Osuustoiminta ja keskinäiset yhtiöt kuuluvat monessa maassa osaksi kansalaisyhteiskuntaa. Suomessa rajanveto on tiukempi. Suuret osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt toimivat käytännössä samalla tavoin kuin osakeyhtiöt. Ne ovat voittoa tavoittelevia liikeyrityksiä, joissa asiakasomistajuudesta huolimatta perinteiset osuustoiminnalliset arvot eivät näy. Kansalaisyhteiskuntaan voidaankin lukea mukaan vain pienimuotoinen osuustoiminta, joka ei ole ensisijaisesti voittoon tähtäävää liiketoimintaa ja jossa kansalaisyhteiskunnan ominaispiirteet ovat käytännössä nähtävissä.

 

Säätiöt ovat luonnollinen osa kansalaisyhteiskuntaa, samoin vapaa sivistystyö, joka on tyypillinen suomalainen in- ja nonformaalin oppimisen muoto

 

Suomalaisen yhteiskuntakokonaisuuden voi jakaa kolmeen päätoimintalohkoon: valtion johtamaan julkiseen sektoriin, yritysten muodostamaan yksityiseen sektoriin ja kansalaisyhteiskuntaan.

 

Kuvio 3: Yhteiskunnan kolme päätoimintalohkoa. Muokattu Juha Heikkalan laatimasta kaaviosta.

 

Valtio ja kunnat edustavat muodollista julkista intressiä, joka ei tähtää taloudelliseen voittoon. Valtion ja kuntien kautta hoidetaan yhteisiä asioita ja huolehditaan kansalaisten hyvinvoinnista universaalisuuden periaatteen pohjalta. Yritykset toimivat puolestaan markkinoilla voittoa tavoitellen ja ilmentäen yksityistä intressiä. Yrityksille tärkeintä on maksavan asiakkaan tarpeet ja ilmenevään kysyntään vastaaminen. Kansalaisyhteiskunnan aktiviteetit edustavat epämuodollista ja ei-voittoa tavoittelevaa toimintaa. Kansalaisyhteiskuntaa leimaa lisäksi vapaaehtoisuus ja autonomisuus. Kansalaisyhteiskunnan toiminnot kuuluvat myös yksityisen intressin piiriin.