Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti


Pääkirjoitus rss

4.9.2017 13.30

Uudet osallistujat mukaan toimintaan

Aaro Harju

mukaan_toimintaan
Hyvää kannattaa jakaa muillekin ja saada osallistumattomat mukaan toimintaan.
Me suomalaiset osallistumme kansalais- ja järjestötoimintaan kansainvälisesti vertaillen hyvin. Esimerkiksi säännöllistä vapaaehtoistyötä tekee noin kolmannes suomalaisista. Liikaan tyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan aihetta, koska on monia, jotka eivät osallistu. Osallistuminen kasautuu. Aktiivit ovat aktiivisia monilla kansalaistoiminnan saroilla, miehittävät yhdistysten luottamushenkilöpaikat ja tekevät vapaaehtoistyön. Voiko asialle tehdä jotakin ja pitäisikö tehdä?

Jälkimmäiseen kysymykseen on helppo vastata, että pitäisi. Osallistuminen kansalais- ja järjestötoimintaan tuottaa sellaista elämänlaatua, että se heijastuu ihmisten onnellisuuteen, terveyteen, sosiaaliseen pääomaan ja yhteisöjen toimivuuteen. Siksi hyvää kannattaa jakaa muillekin ja saada osallistumattomat mukaan toimintaan.


Miten heidät saadaan mukaan? Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Osallistuminen lähtee ihmisestä itsestään ja hänen henkilökohtaisista osallistumisresursseistaan. Osallistumisresursseihin kuuluvat oman elämän hallinta, uskallus lähteä mukaan yhteiseen toimintaan, sosiaaliset perustaidot, sisäinen motivaatio ja sellainen taloudellinen tilanne, että voi osallistua, koska osallistuminen aina maksaa matkakuluja, osallistumismaksuja jne. Kansalaistoiminnassa tarvittavat tiedot ja taidot voi oppia, jos on tullut mukaan toimintaan.


Syrjäytyneillä ihmisillä henkilökohtaiset osallistumisresurssit ovat vajavaiset. Siksi he jäävät pääsääntöisesti kansalaistoiminnan ulkopuolelle. Heidän saamisensa mukaan toimintaan vaatii erityistoimenpiteitä ja erillisrahoitusta. Tällaisesta erityistoiminnasta on paljon hyviä esimerkkejä projekteista, joita entinen Raha-automaattiyhdistys ja Euroopan sosiaalirahasto ovat rahoittaneet.


Osallistumattomien ihmisten mukaan saaminen edellyttää yhdistystoimijoilta ja kansalaistoiminnan organisoijilta päättäväistä toimintaa. Monipuolinen ja kiinnostava toiminta sekä tieto siitä ovat avainasemassa. Lisäksi aina voi houkutella, haastaa mukaan ja rohkaista. Kaikki tämä madaltaa osallistumiskynnystä, joka voi olla monelle liian korkea. Jotta ihminen lähtee mukaan hänelle vieraaseen toimintaan ja pysyy mukana, hänen pitää kokea, että hän on aidosti tervetullut. Yhdistysten sisäpiirit ja kuppikunnat ovat karkottaneet monia potentiaalisia toimijoita kansalaistoiminnan parista.


Kaikki edellä sanottu asettaa yhdistysten johtamiselle ja kansalaistoiminnan organisoimiselle suuria haasteita. Toiminnan pitää olla ajantasaista, laadukasta, houkuttelevaa ja kohtuuhintaista sekä hyvin järjestettyä ja tiedotettua. Tämä on aina helpommin sanottu kuin tehty, mutta tällainen on mahdollista. Siitä on Suomessa tuhansia esimerkkejä. Meidän tulisi kuitenkin laittaa lisää panoksia niiden ihmisten mukaan saamiseen, jotka eivät tällä hetkellä osallistu. Näin kansalaistoiminnan kenttä laajenisi ja entistä useampi ihminen pääsisi nauttimaan niistä hyödyistä, joita yhteinen toiminta tuottaa ihmiselle ja lähiyhteisölle.


Hyvää syystoimintakauden alkua kaikille teille yhdistys- ja kansalaistoimijoille.


Aaro Harju 040 250pAaro Harju



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Huomioita

4.9.2017 13.31Voiko johtajuutta jakaa? Jaakko Rantala

jaettu_johtajuus
Eri ihmisten näkemyksiä yhdistämällä saattaa löytyä juuri se oivallus, joka vie prosessia eteenpäin.
Johtajuus on ja on aina ollut keskeinen osa ihmisyhteisöjen elämää. Entisaikojen vaeltelevilla heimoilla oli päällikkönsä ja imperiumeilla hallitsijansa. Nykyisin valtiolla on päämiehensä, yrityksillä toimitusjohtajansa, oppilaitoksilla rehtorinsa, orkestereilla kapellimestarinsa jne. Johtamisen tärkeyttä on helppo perustella. Toiminta on suunnitelmallisempaa, johdonmukaisempaa, koordinoidumpaa, tasatahtisempaa ja tehokkaampaa jos sitä johdetaan.


Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


4.9.2017 13.30Ylisukupolvinen oppiminen Aaro Harju

ylisukupolvinen
Ylisukupolvinen oppiminen vanhojen ja nuorten sekä kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken sitouttaa ihmisiä yhteisöihin.

Ylisukupolvinen oppiminen kiinnostaa Euroopassa. Eurooppalainen ylisukupolvisen oppimisen verkosto määrittelee käsitteen niin, että se on vuorovaikutteista oppimista yli ikärajojen tavoitteena saavuttaa tietoja, taitoja ja arvoja. Ylisukupolvinen oppiminen tuottaa verkoston mukaan oppimisen mahdollisuuksia ja aktiviteetteja sekä oppimisympäristöjä, jotka ovat hyödyllisiä kaikenikäisille oppijoille.


Lue lisää | 2 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje