Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti


Pääkirjoitus rss

11.10.2017 16.00Kaupungistuminen haastaa kansalaisyhteiskunnan Aaro Harju

kaupungistuminen
Jos rauhaisa kehitys jatkuu, kaupunkien valta, voima ja merkittävyys kasvavat.

Amerikkalainen tutkija Bruce Katz totesi Helsingissä käydessään, että ”elämme kaupunkien vuosisataa”. Kaupunkien vallan kasvaminen johtuu Katzin mukaan ongelmien muuttumisesta. 2000-luvun haasteet ovat globaaleja. Nationalistiseen ja lyhytnäköiseen omanedun­tavoitteluun perustuvat kansallisvaltiot eivät näytä pystyvän vastaamaan niihin, näkee Katz.


Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi



Huomioita

11.10.2017 16.00

Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Aaro Harju

tyon_murros
Tulevaisuudessa talouskasvu ei välttämättä takaa enää korkeaa työllisyysastetta.
Valtioneuvoston kanslian laatimassa selonteossa etsitään vastauksia laajoihin työn tekemisen tulevaisuutta luotaaviin kysymyksiin. Selonteko tuottaa tietoa työn muutoksen merkityksestä sekä siitä, miten Suomi voi menestyksekkäästi sopeutua muutokseen ja tarttua sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Selonteossa tiedostetaan, että kyse ei ole nopeasta siirtymästä aivan uudenlaiseen työn tulevaisuuteen vaan pitkän aikavälin murroksesta, jossa työn maailma on nykyistä moninaisempi, pirstoutuneempi ja epävarmempi. Työ ei maailmasta katoa, mutta työpaikkoja ei ole enää entiseen malliin. Työ ja palkka koostuvat monista, pienistäkin osasista.


Talouskasvu ja työn määrä irtautuvat toisistaan. Talouskasvu ei välttämättä takaa enää korkeaa työllisyysastetta. Talouskasvua syntyy ilman työtä. Työ ja työttömyys tuleekin määritellä uudelleen ja talouskasvua ja työllisyyttä kuvaavat indikaattorit pitää uudistaa.


Työn muutos haastaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Ihmisten perustoimeentulo ja tulontasausmekanismit tulee ajatella ja organisoida uudella tavalla. Selonteossa todetaan yksiselitteisesti, että on kehitettävä uusi ratkaisu toimeentulon ja turvan takaamiseksi ihmisille.


Tekniikan ja tekoälyn kehitys siirtävät entistä enemmän työtä ihmisiltä koneille. Työn sisällöt, reunaehdot ja tavoitteet muuttuvat. Tiedon merkitys kasvaa kaikessa työssä ja työn merkityksellisyys nousee keskiöön. Tulevaisuus on kone- ja ihmistyön yhä syvemmässä ja saumattomammassa yhteistoiminnassa, verkostomaisessa vuorovaikutuksessa ja ongelmien ratkaisussa.


Työn muutos koskettaa myös organisaatioita. Ne siirtyvät taka-alalle ja merkityksellinen toiminta nousee keskipisteeksi. Selonteossa visioidaan, että työpaikoista tulee väliaikaisia, episodimaisia rakenteita tai ne muovautuvat nopeasti muuttuviksi ja jatkuvasti oppiviksi mekanismeiksi. Organisaatiot ja työn käytännöt liikkuvat pysyvistä hierarkioista kohti väliaikaisia ja mobiileja yhteisöjä. Siirrytään kohti monimuotoista, itseohjautuvaa ja monitilaista työtä. Organisaatioiden odotetaan olevan jatkuvasti oppivia, innovoivia, joustavia, liikkuvia ja verkostoituvia.


Koulutuksen on perinteisesti nähty tuottavan varmimmin työpaikan. Tulevaisuudessa tämä kytkentä murtuu. Nuorilla on vakavat ja perustellut epäilyt siitä, että koulutus ei takaa tulevaisuudessa varmaa työpaikkaa, sosiaalista nousua ja hyvää elintasoa. Jos nuorten usko koulutukseen horjuu, suomalainen yhteiskunta ja talous kärsivät, koska Suomen tulevaisuus on korkeassa osaamisessa ja ihmisten motivaatiossa kouluttautua.


Työn muutos pakottaa luomaan järjestelyt, joilla ihmiset voivat päivittää ja lisätä osaamistaan koko työuran ajan. Opiskelusta tulee osa työtä. Tulevaisuuden osaamistarpeet keskittyvät ei-kognitiivisiin taitoihin, kuten kykyyn oppia uutta, hallita omaa ajankäyttöä, johtaa itseään, tunnistaa oleellinen, ajatella kriittisesti ja joustavasti. Osaamisen arvo synty vuorovaikutuksessa, jossa ihminen on osaava ja muuttuva toimija erilaisten yhteisöjen jäsenenä. Koulutusjärjestelmän tulee tukea joustavia ja yksilöllisiä opiskelupolkuja.


Tulevaisuuden työn ja työpaikkojen oletetaan olevan selonteossa henkisesti entistä kuormittavampia. Siksi ihmisten jaksamiseen pitää kiinnittää suurta huomiota. Tarvitaan keinoja voida hyvin ja tehdä mielekästä työtä epävarmuuksien värittämässä maailmassa. Työn vastapainoksi tarvitaan henkisesti virkistäviä, kehittäviä ja kiinnostavia toimintoja.


Pirstoutuneiden ja katkonaisten elämänkulkujen maailmaan liittyy kasvava syrjäytymisen riski. Kun Suomessa on perinteisesti kiinnitytty yhteiskuntaan työn kautta, tulevaisuudessa ihmiset kiinnittyvät jaettujen tavoitteiden ja merkityksellisen tekemisen kautta. Siksi epävarmuudet tulee minimoida ja monenlaiset kiinnittymisen mahdollisuudet taata. Ihmiset pitää voida olla osallisina heitä voimauttavissa yhteisöissä, todetaan selonteossa.


Selonteon luki Aaro Harju


jaettu_ymmarrysValtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa – Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja. 13a/2017


 



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje