Ajankohtainen julkaisu



rss

1.4.2014 13.06

Teknoelämää 2035

Elina ja Kari Hiltunen ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen kirjan ”Teknoelämää 2035. Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme?” (2014). Teos sopii niillekin, jotka eivät ole teknofriikkejä. Se on kirjoitettu selkokielisesti ja ilman teknohypetystä. Hiltusilla on hyvä näkemys mutta myös realistinen kuva siitä, miten ja millä aikataululla teknologia kehittyy seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.

Hiltuset kuvaavat teknologisen kehittämisen kohteita lääketieteessä, avaruusteknologiassa, biotieteissä, robotiikassa jne. Käsiteltyä tulevat kaikki olennaiset elämän ja tuotannon alat. Lopuksi he esittävät kolme vaihtoehtoista skenaariota, miten teknologian suhteen voi tulevaisuudessa käydä.

Yksi vaihtoehto on syvä pettymys teknologiaan ja sen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmia. Skenaarion mukaan teknologia, esimerkiksi geenimuuntelu on aiheuttanut isoja ja ratkaisemattomia ongelmia, joita ei osattu ennakoida. Internet muuttuu rikollisten ja ilkivallantekijöiden temmellyskentäksi. Ilmastonmuutos pahenee tekniikasta huolimatta. Lääketiede ja robotiikka eivät ole ratkaisseet ihmiskunnan perimmäisiä terveysongelmia. Hiltusten mukaan tällaiset syyt voivat aiheuttaa ihmisissä vastareaktion. Usko teknologian kykyyn ratkaista ongelmia loppuu, mikä hidastaa huomattavasti teknologian kehittämistä ja uuden tekniikan käyttöönottoa.

Toisessa skenaariossa nykyinen kehitys jatkuu suunnilleen ennakoidulla tavalla. Teknologia on kiinteä osa ihmisten arkielämää. Toisaalta teknologiaan ei täysin luoteta, ja sen varjopuolet ymmärretään. Internetissä käydään jatkuvaa taistelua kyberrikollisten ja ilkivallantekijöiden kanssa. Nettisuojautumisesta on tullut jokaiselle merkittävä kustannus. Avoimuus on kuitenkin lisääntynyt, ja yksityisestä on tullut julkista. Tietotekniikka on integroitu elinympäristöömme näkymättömästi, ja se on hinnaltaan halpaa.

Virtuaalilasit, laajennettu todellisuus, lemmikkirobotit, kotityörobotit, tuotanto- ja palvelurobotit, puoliautomaattiset sähkö- ja polttokennoautot, ihokit (kännykkä iholla), trikoderit (terveysmittarit), puettava elektroniikka sensoreineen, tietotekniikka ele- ja puheohjauksineen sekä digiavattaret ovat tavallisten ihmisten käytössä laajasti. Kantasoluhoitojen avulla hoidetaan tehokkaasti sellaisia sairauksia, joita tällä hetkellä ei voida parantaa.

Kolmannessa skenaariossa teknologia kehittyy eksponentiaalisesti. Tekniikka on ratkaisu kaikkeen ja sen mahdollisuuksille ollaan hyvin avoimia. Teknologian kehittämiseen satsataan voimakkaasti eri puolilla maailmaa.

Internet on kaikkialla ja kaikki on liitetty verkkoon uudessa ”äly-yhteiskunnassa”. Tietotekniikalla on lukemattomia mahdollisuuksia, se on halpaa ja sitä ostetaan paljon. Keinoäly ohjaa ihmisiä oikeisiin ratkaisuihin. Tekoäly kehittää koko ajan uusia ja nopeampia teknologiaratkaisuja.

Skenaarion mukaan teknologia on integroitu ihmiseen. Elektroniikka on printattuna ihoon (kommunikointi, sensorit), älypiilolinssit parantavat näköä ja liittävät silmät nettiin. Ihmisen sisuskalut ovat täynnä elektroniikkaa: nanorobotit monitoroivat ja korjaavat kehoa, biosensorit tarkkailevat ihmisen sisäistä olotilaa. Moni on liitettynä suoraan tietoverkkoon ja robotteihin aivoihin integroidun nanokäyttöliittymän avulla. Ihminen on osa älykäyttöliittymää – yhdistettynä tietokoneeseen. Vahva tekoäly on todellisuutta.

Robotteja on kaikkialla: ihmisen sisällä, avaruudessa ja meren pohjassa. Robotit toimivat yksin tai parvissa. Ihmisrobotit toimivat jopa kumppaneina.

Ruoka kasvatetaan pääosin kaupunkiviljelmillä ja laboratorioissa. Kaikki ruoka on jollakin tavalla geenimuunneltua, ja ruoka on yksilöity syöjän geeniprofiilin mukaan. Ruokaa tulostetaan tulostimilla.

Lääketieteessä biologinen kilpavarustelu on todellisuutta. Ihmiset hoitavat terveyttään uudenlaisilla lääkkeillä ja teknologioilla, mutta he myös parantavat kehoaan uusilla menetelmillä. Aisteja laajennetaan, uusia raajoja kasvatetaan, design-lapset ovat todellisuutta. Elinajanodote kasvaa huimasti, koska ihmisten elimistöä kiertää nanorobottiarmeija korjaamassa tuhoutuneita soluja. Diagnostisoinnin hoitaa lääkärin sijasta tekoäly, joka analysoi ihmiseen upotettujen sensoreiden dataa.

Kehitys voi olla huimaa tai sitten ei. Aika näyttää, mikä Hiltusten kuvailemista skenaarioista toteutuu lähitulevaisuudessa. Paljon tulee varmasti tapahtumaan. Niin paljon teknologian kehittämiseen panostetaan eri puolilla maailmaa kaikilla elämänalueilla.

Teoksen luki Aaro Harju

teknoelämääElina Hiltunen, Kari Hiltunen, Teknoelämää 2035. Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme?, Talentum 2014. ISBN 978-952-14-2023-8




Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje