Ajankohtainen julkaisu



rss

5.5.2014 12.55

Syrjässä syrjäytyneet

Tutkija Päivi Kivelä paneutuu otsikon nimeä kantavassa kirjassa syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten arjen todellisuuteen maaseudulla. Hän tarkastelee tutkimuksessaan myös kuntien sosiaalitoimen tilaa sekä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen välistä verkostoyhteistyötä maaseudulla.

Päivi Kivelä vyöryttää yli sadan sivun verran arjen todellisuutta paperille ennen muuta päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten kohdalla. Kivelän piirtämä kuva vastannee hyvin sitä todellisuutta, jonka keskellä palveluja tarvitsevat ihmiset sekä ammattiauttajat ja omaishoitajat elävät. Kuva ei ole kaunis. Palveluntarvetta on paljon, auttajia liian vähän. Kiire ja kuntien tulospaineet supistavat ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen käytettyä aikaa. Valikointi ja priorisointi lisääntyvät. Kivelän mukaan ”maaseudun syrjäytyneet saavat rauhassa syrjäytyä, koska he eivät häiritse juuri ketään”.

Kivelä piirtää kuvan, jonka mukaan ne vielä pärjäävät, jotka osaavat hakea ja vaatia itselleen oikeuksia ja palveluja. Joilla ei ole voimia tai osaamista, syrjäytyvät väistämättä. Maaseudulla haasteena ovat myös pitkät etäisyydet, kun palvelut siirtyvät keskuspaikoista hoidettaviksi.

Päivi Kivelän tutkimuksen mukaan sektoreiden välinen, paikallisuuteen perustuva verkostoyhteistyö kykenee paikkaamaan julkisen palvelujärjestelmän aukkoja ja turvaamaan ihmisten hyvinvointia palveluiden etääntyessä. Eri alojen työntekijöiden paikallistuntemusta, pitkäaikaista läsnäoloa ja asukaslähtöisten hyvien käytäntöjen ylläpitämistä tulisi kuitenkin tukea entistä enemmän, jotta niiden jatkuvuus voitaisiin turvata.

Toinen havainto on, että sattumanvarainen apu tai hyväntekeväisyys saattaa olla käytännössä ainoa avun lähde monille apua tarvitseville ihmisille. Haastavat asiakasryhmät vaativat kuitenkin sellaista ammattimaista työotetta, jota maaseudun yhteisöt, kansalais- ja yhdistystoiminta tai seurakuntien diakoniatyö eivät voi yksin ottaa kantaakseen. Tarvitaan kunnallista ammatillista tukea ja huolenpitoa.

Kolmanneksi, eri sektoreiden työntekijät ovat aidosti huolissaan yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumisesta ja asiakkaiden elämäntilanteiden vaikeutumisesta, kun osa heikossa asemassa olevista kuntalaisista ei saa enää tarvitsemiaan palveluja. Monet kuntien työntekijät kokevat, että he eivät voi työskennellä enää ammattietiikkansa edellyttämällä tavalla.

Kivelän piirtämä kuva vastannee hyvin arjen todellisuutta sosiaalipolitiikan kentällä. Yli satasivuiseen kirjaan olisi silti toivonut edes yhden kappaleen pohdinnan siitä, mistä tiukentunut tilanne johtuu. Vaikutelmaksi jää, että palveluita huononnetaan ymmärtämättömän ja julman yhteiskuntapolitiikan toimesta tahallaan. Rahan ja resurssien oletetaan kasvavan puussa, josta ne tulevat koteihin kuin sähkön pistorasiasta. Julkisen sektorin taloudellinen tilanne on aidosti haasteellinen, joten sitä olisi suonut hieman analysoitavan kritiikin lomassa.

Teoksen luki Aaro Harju

syrjassa syrjaytyneetKivelä, Päivi, Syrjässä syrjäytyneet. Pelon sosiaalipolitiikka ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet maaseudulla. Sininauha-julkaisut 2014. Kirjan kustantamista ovat tukeneet Raha-automaattiyhdistys ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.




Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje