Ajankohtainen julkaisu



rss

5.12.2012 13.38

Kansalaisfoorumit edustuksellisessa päätöksenteossa

Maija Karjalainen selvitti oikeusministeriön toimeksiannosta deliberatiivisten kansalaisraatien hyödyntämistä demokraattisissa prosesseissa. Taustalla oli huoli kansalaisten osallistumattomuudesta ja kasvanut kritiikki sitä kohtaan, että kansalaiset ovat etääntyneet poliittisesta päätöksenteosta.

Maija Karjalainen toteaa selvityksessään, että lähidemokratian kehittäminen tulee olemaan merkittävä tekijä siinä, miten kuntarakenneuudistus ja yksittäiset kuntaliitokset onnistuvat Suomessa. Lähidemokratian merkitys ja alueellisten vaikuttamiskanavien vahvistaminen nousivat esille myös niissä lausunnoissa, joita kunnat antoivat huhtikuussa valtiovarainministeriön Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän esityksiin.

Karjalaisen mukaan aluelautakunnat ovat yksi vaihtoehto kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa. Uusien alueellisten osallistumismahdollisuuksien luominen ei välttämättä kuitenkaan lisää yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta vieraantuneiden kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon, vaan tarjoaa mahdollisuuksia lähinnä jo ennestään aktiivisille kuntalaisille. Onkin tärkeää pohtia, kuinka olennaisena pidetään kaikkien näkemysten ja väestöryhmien edustusta suhteessa alueellisten intressien edustukseen yhä suurempien hallintoyksiköiden päätöksenteossa. Siksi osallistumisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi kaikkia kuntalaisia yhdenvertaisesti kohtelevia kansalaisfoorumeja – eli kuntalaisfoorumeja – voitaisiin Karjalaisen mukaan hyödyntää nykyistä laajemmin Suomen kuntatasolla, missä haasteena on väistämättä päätöksenteon siirtyminen kauemmaksi yksittäisistä kuntalaisista lähivuosina.

Karjalaisen mukaan kuntien kuulemis- ja vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämisessä kansalaisfoorumit voisivat toimia varteenotettavina vaihtoehtoina perinteisille yksisuuntaisille kuntalaiskyselyille, jotka heijastavat usein spontaaneja ja harkitsemattomia yksittäisten kuntalaisten mielipiteitä. Kansalaisfoorumeilla olisi mahdollista tuottaa valistunut kansalaismielipide kunnan hallintoa ja palveluja koskevien päätösten tueksi ja selvittää, mitä kansalaiset ovat mieltä, kun he ovat rauhassa perehtyneet asiaan ja pohtineet sitä ennen kuin muodostavat kantansa.

Kansalaisfoorumit lisäävät myös kuntalaisten tietoja heidän lähiympäristönsä asioista ja
kunnan päätöksenteosta vahvistaen siten kuntalaisille kohdistettavaa tiedotusta. Puntaroiva ja tasa-arvoinen keskustelu kansalaisfoorumeissa voi muovata kuntalaisten mielipiteitä kohtuullisemmiksi mahdollistaen kompromissit esimerkiksi palvelujen järjestämisessä. Kansalaisfoorumit voivat myös vahvistaa uuden kunnan päätöksenteon legitimiteettiä mahdollistaen silti samalla vanhojen kuntien alueellisen identiteetin säilyttämisen.

Kansalaisfoorumeja suunniteltaessa on päätettävä osallistumisen kohteena olevasta
asiakysymyksestä, osallistujien valintamenetelmästä ja määrästä sekä kansalaisille annettavasta päätösvallasta. Lisäksi kansalaisfoorumien käytännön toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti keskustelujen kestoon ja keskustelujen toteutukseen, taustatiedon antamiseen ja foorumin lopputuotteeseen. Karjalaisen mukaan kansalaisfoorumimalleista kuntatason päätöksentekoon Suomessa voisivat sopia esimerkiksi kansalaisjuryt ja -raadit, pienen mittakaavan päätösvaltaiset kansalaiskokoukset, kansanäänestysaloitteita arvioivat kansalaisfoorumit sekä mahdollisesti myös deliberatiiviset mielipidemittaukset pienemmällä otoksella toteutettuna. Tiedonkeruun välineinä kuntatasolla on lisäksi mahdollista hyödyntää erilaisia kansalaisneuvostoja, avoimia keskustelutilaisuuksia ja käyttäjäpaneeleja. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä tulisi pohtia, mitä näiden eri kansalaisfoorumien nykyistä laajempi hyödyntäminen tarkoittaisi lainsäädännön näkökulmasta.

Kuntatasolla kansalaisfoorumien aiheita ovat olleet palvelujen, kuten koulutuksen, terveydenhuollon, jätehuollon ja liikenteen järjestäminen. Myös kaavoitus on yleinen paikallistason aihe, josta kansalaisilla on jo ennestään valmiudet keskustella. Kuntarakenneuudistus tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää kansalaisfoorumeja myös abstrakteissa hallintoon ja osallistumismahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä, kuten Mikkelissä on tehty. Esimerkiksi kuntaliitosselvitys ja itse kuntaliitos soveltuvat kansalaisfoorumien aiheiksi, ja niistä keskusteltaessa kansalaisfoorumi voidaan koota yhden kunnan sijaan useampien kuntien asukkaista riippuen siitä, keitä mahdollinen liitos koskettaa.

Kansalaisfoorumeja voidaan käyttää myös herättämään kuntalaisten kiinnostusta ja julkista keskustelua yhteisistä asioista. Lisäksi niiden avulla voidaan lisätä kuntalaisten tietoa kunnallispolitiikasta ja vahvistaa kansalaisvalmiuksia tarjoamalla uusia osallistumisen paikkoja, mikä voi vaikuttaa positiivisesti myös kunnallisvaaliosallistumiseen.

Selvityksen luki Aaro Harju

kansalaisfoorumitKansalaisfoorumit edustuksellisessa päätöksenteossa. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 51/2012. Laatija Maija Karjalainen.

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje