Ajankohtainen julkaisu



rss

5.10.2011 12.41

Johtajuuden rakentuminen

Birgitta Romppasen ja Anita Kallasvuon kirjauutuus, Johtajuuden rakentuminen – Eväitä lähijohtamiseen, on tarkoitettu johtajille, esimiehille ja muille työyhteisön kehittäjille, joilla on halu pohtia johtajuuden taustalla vaikuttavia ilmiöitä. Kirjan alkuosassa keskitytään oman johtajaroolin rakentamiseen ja rakentumiseen. Kirjan jälkimmäisen puoliskon punaisena lankana on johtajan tehtävä suhteiden rakentajana ja ylläpitäjänä sekä ryhmädynamiikan lainalaisuuksien tunteminen suhteessa johtamistehtävään.

Johtajuuden haltuun otto

Oman johtajaroolin rakentamiseksi kirjoittajat kannustavat lukijaa kirkastamaan itselleen luontevan johtamisnäkemyksen, jonka johtaja voi tehdä tiettäväksi myös työyhteisön jäsenille. Johtamisnäkemyksen selkiyttämiseksi lukijalle tarjotaan käytännönläheinen tsekkauslista. Vastaavanlainen työväline on tarjolla myös oman johtajaroolin kehittämiskohteiden määrittämiselle. Osa-alueet, joihin roolin kehittäminen voi liittyä ovat kirjan mukaan organisaation tehtävä, organisaation rakenteet, tunteet työyhteisössä, suhteet ja yhteistyö, ryhmädynamiikka ja toiminnan kehittäminen.

Oman johtamisroolin tarkastelun jälkeen keskitytään hyvän työyhteisön perustan rakentamiseen. Kaikki lähtee liikkeelle yhteisen tehtävän määrittämisestä. Kaikkien on tiedettävä mihin suuntaan työntekoa on suunnattava. Tähän liittyvä johtamistehtävä on sen seuraamista kuinka pitkälle on päästy ja ollaanko pysytty oikeassa suunnassa niin yhteisönä kuin sen yksittäisinä jäseninä. Jos suunta hämärtyy, energia kohdistuu perustehtävän sijaan epäoleelliseen puuhasteluun.

Mielenkiintoista luettavaa on kirjan luku, joka käsittele organisaation rakenteita. Rakenteilla kirjoittajat tarkoittavat esimerkiksi asianmukaisia tiloja, toimivaa tekniikkaa ja työkaluja, palaverikäytäntöjä ja yhteisiä sopimuksia, jotka tukevat organisaation tuloksellista ja joustavaa toimintaa. Kaikkein tärkeintä on kirjoittajien mukaan luoda toimivat rakenteet tehtävien määrittelylle, tavoitteiden asettamiselle, tuloksista sopimiselle, tulosten arvioinnille ja toiminnan kehittämiselle. Rakenteita on myös uskallettava muuttaa, jos ne eivät enää tue organisaation suoriutumista omasta perustehtävästään.

Oma erityinen merkitys on rakenteilla, jotka ohjaavat organisaation ajanhallintaa. Kirjoittajien mielestä johtajan yksi tehtävä onkin johtaa työyhteisön ajankäyttöä. Ajankäyttö on syytä suunnitella hyvin etukäteen, jotta aika ei mene ”tulipalojen sammuttamiseen”. Edellytykset työyhteisön ajankäytön johtamiselle luodaan mm. sovittamalla aika- ja henkilöstöresurssit yhteen, määrittämällä se mitä on oikea työ, kirkastamalla työn ulkoiset aikaraamit, tehostamalla aikaa määrittäviä rakenteita, rytmittämällä työaikaa, ajoittamalla asiat oikein, säilyttämällä suhteellisuudentaju ajassa, johtamalla mieltä puhumalla, ottamalla allakka järkikäyttöön ja johtamalla johtajan omaa ajankäyttöä.

Johtaja suhteiden rakentajana

Kirjan jälkimmäinen puolisko keskittyy johtajan merkitykseen suhteiden rakentajana. Lähtökohtana on ajatus, että organisaation kaikki toiminta, tekeminen ja muutos realisoituu viimekädessä ihmisten välisissä suhteissa. Tieto kulkee, ajatukset kehittyvät, innostus tarttuu ja toimintakulttuuri kehittyy nimenomaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämä edellyttää johtajalta itseltä hyviä kommunikaatiokykyjä, mutta erityisesti kykyä luoda työntekijöille ja muille sidosryhmille paikkoja ja aikoja kohtaamiselle sekä uskallusta tarttua ongelmiin, jotka estävät toimivaa vuorovaikutusta. Onnistuessaan suhdeverkostojen rakentamisessa johtaja pystyy luomaan asioille yhteisiä merkityksiä ja välttämään väärinkäsitysten syntymistä.

Ihmisten välisissä suhteissa joudutaan aina myös punnitsemaan yksilön ja yhteisön välistä rajapintaa. Ihmisellä on tarve liittyä ryhmään ja tulla hyväksytyksi ryhmän jäsenenä, mutta hänellä on myös tarve tiettyyn pisteeseen asti määrätä oman elämänsä kulusta. Viime aikoina voimakkaasti peräänkuulutettu yhteisöllisyys on päämäärätietoisessa työyhteisössä nähtävä välineenä saavuttaa työn tavoitteet. Työelämän yhteisöllisyys on siten laadultaan erilaista kuin huolenpitoyhteisöjen kuten perhe. Johtajan tehtävänä on ylläpitää keskustelua yhteisen tavoitteen saavuttamisesta. Apuna hän voi käyttää esimerkiksi erilaisia prosessikuvauksia.

Työhön sitoutumisesta ja siitä innostumisesta on kirjassa omat lukunsa. Työhön sitoutuminen perustuu kirjoittajien mukaan kokemukseen antamisen ja saamisen välisestä tasapainosta. Aidon innostuksen luominen edellyttää johtajalta herkkyyttä ymmärtää työntekijöiden tarpeita ja kykyä osata tulkita esimerkiksi kiirepuheen taustalla olevia todellisia toiveita. Innostuneen hengen luomiseen vaikuttaa kuitenkin kaikkein eniten johtajan oma heittäytyminen työhön. Innostusta ja sitoutumista syntyy myös jos johtaja kykenee välittämään työntekijöille tunteen siitä, että ollaan yhdessä tekemässä jotain arvokasta ja, että jokaisen työtehtävä on tärkeä osa ”jotain suurempaa”. Vaikka työ ei olisikaan aatteellista sanan varsinaisessa merkityksessä, on yhteisön arvoilla on suuri merkitys yksilön sitoutumiselle organisaation tavoitteisiin.

Ihmisten välisiin suhteisiin liittyy aina vallan elementti muodossa tai toisessa. Johtajan suhdetta omaan valta-asemaan määrittävät toisaalta johtajan omat, toisaalta työntekijöiden odotukset, kokemukset ja suhde auktoriteettiin. Ihmisen suhde auktoriteettiin on syntynyt yleensä hyvin varhaisessa elämänvaiheessa, mutta voi vaikuttaa yllättävänkin voimakkaasti vielä aikuisiällä. Jos johtajan suhde sisäiseen auktoriteettiinsa on heikko, hänen saattaa olla vaikea löytää terveitä tapoja käyttää valtaa.

Viisaan vallankäytön rakentamiseksi organisaatiossa, kirjoittajat kannustavat yhteisöä tarkastelemaan johtajuutta kaikille yhteisenä asiana ja vaihtamaan ajatuksia mm. eri osapuolten johtajuuteen liittyvistä odotuksista. Keskinäisten odotusten tutkiminen auttaa kirjoittajien mukaan yhteisen todellisuuden ja yhteistyön rakentumista. Johtajan valta-asema ja vallankäyttö ei saa olla tabu vaan organisaation johtajuus tulee voida aukikirjoittaa. Sama pätee organisaation muiden jäsenten vallankäyttöön, sillä todellisuudessa organisaation kaikki jäsenet käyttävät tavalla tai toisella valtaa. Vallan käyttöä ennakkoluulottomasti tarkastelemalla vallan ottaminen ja vallan antaminen tukevat parhaalla mahdollisella tavalla organisaation toimintaa eikä valta-aseman saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvitse ryhtyä valtapeleihin.

Ryhmädynamiikan perusteita

Varsinkin haastavissa taloudellisissa tms. tilanteissa johtajalle on hyötyä ihmisten  tunne-elämän ymmärtämisestä ja ryhmädynamiikan lainalaisuuksien tuntemisesta. Tunteita tarvitaan ja niissä on energiaa, joka voidaan valjastaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Myöskään tunteet työpaikalla eivät saa olla tabu. On voitava puhua siitä mikä aiheuttaa harmia ja pahaa oloa. Joskus tunteet vaikuttavat tavalla, johon johtajan on puututtava. Stressaavissa tai traumaattisissa tilanteissa tai suurien muutosten seurauksena voi syntyä ryhmäilmiöitä, jotka eivät edistä perustehtävän onnistumista.  Ryhmäilmiöiden havaitseminen ja ymmärtäminen voi joskus olla johtajalle vaikeaa, koska hän on luonnollisesti itse osa yhteisön dynamiikkaa. Kirja antaa käytännönläheisiä ehdotuksia siitä miten hankaliin tilanteisiin voi pyrkiä vaikuttamaan. Joskus vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja epävarmuuden sietokykyä ennen kuin tilanne on saatu ratkaistua.

Koska johtajan vaikutus työyhteisön toimintaan on yleensä suurempi kuin muiden, on johtajan hyvä olla selvillä oman persoonansa sudenkuopista. Erityisesti stressaavissa tilanteissa johtajan persoonan varjopuolet voivat tulla voimakkaasti esiin, mutta todella hankala on sellainen johtaja, joka ei tunnista omaa vaikutustaan työyhteisön toimintaan eikä kykene ottamaan vastaan palautetta ja muuttamaan käyttäytymistään. Kirjoittajien mukaan johtaja voi langeta mm. miellyttämisen ansaan, itsen korostamisen ansaan, hyökkäämisen ja puolustautumisen ansaan, kostamisen ansaan, kontrolloimisen ansaan, selittelemisen ansaan, syyllistämisen ansaan tai teflonpinnan ansaan. Kirjoittajat kannustavat johtajaa ennakkoluulottomaan itsetutkisteluun. Johtaja, joka osaa myöntää oman epätäydellisyytensä ja virheensä, herättää luottamusta ja uskoa siihen, että asiat hoituvat.

Johtajalta edellytetään jatkuvaa oppimista ja kasvamista, mutta kirjan toiseksi viimeisessä kappaleessa todetaan lohdullisesti: ”Hyvä johtamistyö on lopulta äärimmäisen yksinkertaista. Se on rinnalla kulkemista ja työyhteisön kannattelemista. Siinä ollaan tekemisissä tavallisten arjen asioiden kanssa.”
Kirja on kaiken kaikkiaan sujuvasti kirjoitettu. Osa asioista on, kuten kirjoittaja itsekin toteavat, tuttua muusta johtamiskirjallisuudesta. Jotkin kirjassa esille tuodut ajatukset tuovat esiin uusia tuoreita näkökulmia. Ehkä kysymys on naisnäkökulmasta johtamiseen, jota alan kirjallisuudessa ei koskaan ole liikaa.

Kirjaesittelyn laati
Jaakko Rantala

johtajuuden rakentuminenJohtajuuden rakentuminen – Eväitä lähijohtamiseen. Kirjoittanut Birgitta Romppanen ja Anita Kallasvuo. Kansanavalistusseura. Otavan kirjapaino Oy Keuruu 2011.

Teos on tilattavissa Kansanvalistusseuran verkkokaupasta.


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje