Ajankohtainen julkaisu



rss

2.5.2013 12.48

Haastettu kirkko

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijat laativat nelivuotiskausittain kattavan kertomuksen kirkon toiminnasta. Uusin kertomus ”Haastettu kirkko” on tutkimuksen tasoinen julkaisu. Se antaa mielenkiintoista tietoa suomalaisille edelleen keskeisen instituution, kansankirkon, toiminnasta ja haasteista.

Yleishavainto vuosien 2008–2011 toiminnasta on, että kirkon toiminnalliset luvut ovat kautta linjan pudonneet. Kirkon jäsenyys on vähentynyt, samoin kirkossa ja kirkollisissa tilaisuuksissa käyminen. Kirkon tulot ovat alentuneet, ja kirkkokiinteistöjen hoitaminen on entistä suurempi rasite seurakunnille.

Suomalaisten kiinnittyminen kirkkoon on muuttunut aiempaa ohuemmaksi niin sitoutumisessa oppiin, toimintaan kuin jäsenyyteenkin. Suuntaus on yleiseurooppalainen.

Entistä useampi suomalainen ei usko Jumalaan. Niiden osuus, jotka eivät usko lainkaan Jumalaan, on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Niiden osuus, jotka uskovat Jeesukseen Jumalan poikana, ylösnousemukseen, viimeiseen tuomioon ja kuolemanjälkeiseen elämään sekä Raamatussa kerrottujen ihmeiden todenmukaisuuteen, on parikymmentä prosenttiyksikköä alhaisempi vuonna 2011 kuin vuonna 2007.

Pääjumalanpalveluksessa kävijöiden määrä on laskenut 14 prosenttia neljässä vuodessa. Yhä useammilla satunnainen osallistuminen on muuttunut osallistumattomuudeksi. Tilanne ilmenee myös juhlapyhien osallistumisessa. Esimerkiksi joulunajan kirkossakäyntien määrä on laskenut yli 133 000:lla neljässä vuodessa. Säännöllisen osallistumisen lisäksi suomalaisille tyypillinen juhlapyhien osallistuminen on menettänyt vetovoimaansa. Tyypillistä on myös se, että kirkkoon ei mennä enää perheittäin.

Toimintaan osallistuminen laski vahvasti myös muussa seurakuntatoiminnassa, kuten musiikkitilaisuuksissa, seuroissa ja hartaustilaisuuksissa, ja osallistujia oli noin 20 prosenttia vähemmän kuin neljä vuotta aikaisemmin. Lisäksi yksityinen uskonnonharjoitus on heikentynyt.

Syntyneistä lapsista kastettiin 78 prosenttia vuonna 2011 (84 % vuonna 2007). Helsingissä vain puolet lapsista kastettiin. Kirkollisesti vihittiin enää 53 prosenttia suomalaisista (60 % vuonna 2007). Noin 95 prosenttia vainajista sai kuitenkin kirkollisen hautaan siunaamisen.

Vuosina 2000–2003 kirkosta erosi vajaat 70 600 henkeä, vuosina 2004–2007 noin 132 900 henkeä ja vuosina 2008–2011 yli 225 000 henkeä (5,4 % jäsenistä). Tosin myös kirkkoon liittyminen lisääntyi. Vuosina 2007–2011 kirkkoon liittyi runsaat 49 800 henkilöä.

Vuonna 2011 vain viidennes oli sitä mieltä, ettei eroaisi kirkosta missään olosuhteissa. Vuonna 2007 näin ajatteli vielä kaksi viidestä. Sen sijaan niiden osuus, jotka ovat ajatelleet usein kirkosta eroamista tai pitävät sitä todennäköisenä, on kasvanut nopeasti.

Tutkijoiden mukaan viime vuosiin saakka suomalaisille on ollut tyypillistä jonkinlaisen kirkkosidoksen ylläpitäminen riippumatta omasta uskonnollisuudesta. Kirkkoon kuuluminen ja satunnainen kirkossa käyminen on ollut tavanomainen piirre, kuten muuallakin Skandinaviassa. Uudet kehityslinjat kuitenkin osoittavat, että tämänkaltainen perinteeseen ja kulttuuriseen tapaan liittyvä toimintamalli on murtumassa. Suuri muutos tapahtuu juuri siinä valtajoukossa, joka osallistuu uskonnolliseen toimintaan harvakseltaan. Tässä ryhmässä entistä suurempi osuus on viime vuosina jättänyt osallistumisen kokonaan. Ilmiö on havaittu myös muualla Euroopassa.

Kirkosta eroaminen oli kartoituksen mukaan selkeä ja harkittu ratkaisu, ei hetken mielijohde. Keskeisimpänä syynä oli se, ettei kirkolla instituutiona ollut eroajille enää mitään merkitystä. Toinen yhtä keskeinen syy oli maailmankatsomuksellinen: henkilö ei usko kirkon opetuksiin eikä koe itseään uskonnolliseksi ihmiseksi. Lähes yhtä keskeinen syy oli haluttomuus maksaa kirkollisveroa, joskin tämä linkittyi kiinteästi edellä mainittuihin syihin. Myös kirkon päätökset vaikuttivat, mutta kahdella tavalla. Liian maallistuneena kirkkoa piti lähes joka viides kirkosta eronnut. Eli kaikki eronneet eivät moittineet kirkkoa liian uskonnolliseksi, konservatiiviseksi ja ahdasmieliseksi yhteisöksi, päinvastoin.

Kertomuksen perusteella evankelis-luterilaisella kirkolla on edessään haasteellinen tulevaisuus. Näkemyserot kirkon linjasta ovat suuret, ja yhteisten nimittäjien määrä vähenee. Kun myös taloudellinen pohja murtuu, tulevat vuodet ovat – suurtenkin – muutosten aikaa seurakunnissa ja koko kirkossa.

Teoksen luki Aaro Harju

haastettu kirkkoHaastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008–2011. Kirjoittajat Harri Palmu, Hanna Salomäki, Kimmo Ketola ja Kati Niemelä. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115. Porvoo 2012.

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=julkaisu&tit=Haastettu-kirkko


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje