Ajankohtainen julkaisu



rss

7.11.2012 13.19

Demokratian vahvistaminen

Tutkijat Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg selvittivät valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta demokratian alueellisia toimintamalleja Suomessa ja Pohjoismaissa sekä osallistuvan budjetoinnin kansainvälisiä käytäntöjä.

Selvitystyö oli osa ministeriöiden keväällä 2012 käynnistämää laajempaa selvityskokonaisuutta liittyen kuntarakenteen ja kunnallisen palvelutuotannon uudistamiseen. Selvitys tuotti tietoa kuntademokratian kehittämiseksi ja kuntalain uudistamistyön pohjaksi siitä, miten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnissa nimenomaan alueellisen toiminnan kautta. Selvityksessä tehtiin määrällinen kartoitus Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä sekä laadullinen analyysi kahdeksalla paikkakunnalla toimivista alueellisista toimielimistä.

Alueellisia toimielimiä toimii yhteensä 63 kaikkiaan 59 kunnassa. Toimielimet toimivat 23 eri nimikkeellä eri puolilla Suomessa, erityisesti Kainuussa ja Lapissa. Selvitystyössä perehdyttiin tarkemmin Mikkelissä, Oulussa, Posiolla, Rovaniemellä, Salossa, Sonkajärvellä, Suomussalmella ja Vantaalla toimiviin alueellisiin toimielimiin.

Ritva Pihlajan ja Siv Sandbergin selvitystyö osoitti, että alueellisissa toimintamalleissa on paljon parantamisen varaa. Asukkaiden mahdollisuus todellisesti vaikuttaa kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon jää usein heikoksi alueellisista toimielimistä huolimatta. Alueellisia toimielimiä ei ole kytketty riittävän selvästi kunnan johtamis- ja päätöksenteko-organisaatioon. Lisäksi niiden toimintaa tunnetaan ja hyödynnetään huonosti.

Tutkijoiden mukaan suurinta osaa Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan välisiksi keskustelufoorumeiksi. Vain 10 prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa. Tutkijat uskovat kuitenkin, että käytäntöjä kehittämällä ja lainsäädäntöä täsmentämällä alueelliset toimintamallit voivat olla hyvä keino edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin. Tämä edellyttää myös aiheeseen liittyvän osaamisen, koulutuksen ja neuvonnan parantamista.

Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg ehdottavat selvityksessä kolmea mallia, miten asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen alueellisen toiminnan kautta tulisi kirjata uudistettavaan kuntalakiin.

Nämä kolme mallia ovat

1. kukoistava kansalaisyhteiskunta,
2. vahvat aluelautakunnat ja
3. lähikunta.

Kukoistava kansalaisyhteiskunta -malli lähtee siitä, että lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa tulee vahvistaa, jotta kansalaisten hyvinvointi pystytään tulevaisuudessa turvaamaan. Julkisen sektorin resurssit eivät tähän yksin riitä. Yksi keino tässä on lisätä ja kehittää kunnan sekä asukkaiden ja kunnan osa-alueiden yhteistyötä. Kuntalaissa tulisi säätää kunnanvaltuustolle velvollisuus järjestää asukkaiden ja alueiden sekä kunnan suunnittelu- ja päätöksenteko-organisaation yhteistyö suunnitelmallisesti ja vuorovaikutuksellisesti.

Lakiin kirjattavia keinoja voivat tässä olla nykyisen kuntalain 27 § mainitut keinot sekä uudenlaiset osallistumisen ja vaikuttamisen keinot, kuten erilaiset sähköiset menetelmät sekä tämä raportin toisessa osassa esiteltävä osallistuva budjetointi.

Tässä mallissa on kysymys juridisia, lainsäädäntöön kirjattavia toimintatapoja enemmän mittavasta poliittisesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta, niin julkisella sektorilla kuin kansalaistenkin keskuudessa.

Vahvat aluelautakunnat -mallissa kuntalakiin ehdotetaan otettavaksi säädökset koskien kunnan osa-alueille perustettavia aluelautakuntia. Aluelautakunnat osallistuisivat alueen asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen. Kuntalaisilla olisi aluelautakunnan kautta aitoa suunnittelu-, päätös-, toimi- ja budjettivaltaa. Koska aluelautakunta ei toimintamallina sovellu kaikkiin kuntiin, laki ei velvoittaisi kuntia niiden perustamiseen. Kunnanvaltuusto päättäisi aluelautakuntien perustamisesta, joko omasta aloitteestaan tai alueen asukkaiden tekemän aloitteen pohjalta. Aluelautakunnalle osoitettavista tehtävistä sovittaisiin paikallisesti, ja toimintaperiaatteista sovittaisiin yhteistyössä kunnan ja alueen asukkaiden kesken. Aluelautakunta voisi vastata palveluista laajan mallin, lähipalvelumallin, inframallin tai vapaa-aikamallin mukaisesti.

Lähikuntamalli lähtee ajatuksesta, että on tehtäviä, jotka voidaan hoitaa paikallisesti ja pienimuotoisesti suurta kuntaa paremmin ja tehokkaammin. Mallissa annettaisiin nykyisille kunnille mahdollisuus kuntaliitostilanteessa jatkaa toimintaansa lähikuntana. Myös jo liitoksen tehneille kunnille annettaisiin mahdollisuus hakea lähikunnan statusta.

Siirrettäessä laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut suurkuntiin, asukkaita lähellä oleva lähikunta vastaisi tärkeimmistä lähipalveluista, paikallista asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä sekä alueen elinkeinotoiminnan kehittämisestä. Lähikunnalla olisi tärkeä rooli myös alueen identiteetin, viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Lähikunnat saisivat perusrahoituksensa suurkunnan budjetista, mutta päättäisivät itsenäisesti budjettivarojen käytöstä. Verotusoikeutta lähikunnalla ei olisi. Laki ei velvoittaisi kuntaliitoskuntia perustamaan lähikuntia, mutta kunnille tulisi säätää velvollisuudeksi liitosvaiheessa käydä läpi alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset kunnan eri osien ja niiden asukkaiden kannalta.

Malli 1 on tutkijoiden esittämä lain minimivaatimus, eli se tulisi toteuttaa kaikissa kunnissa, ja myös silloin, kun kunnassa valitaan otettavaksi käyttöön vapaaehtoiset mallit 2 tai 3.

Selvityksen laatijat edellyttävät, että uuteen kuntalakiin kirjoitetaan nykyistä sitovammat säädökset siitä, että kunnan on järjestettävä asukkaille mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa asuinalueensa asioiden hoitoon. Samanaikaisesti säädösten tulee kuitenkin jättää paikallista päätösvaltaa sen osalta, miten tämä käytännössä kunnissa toteutetaan. Kunnat, kuntien ja maan eri osat ja paikalliset olosuhteet ovat keskenään kovin erilaisia. Tärkeänä tavoitteena kaikissa malleissa on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja eri sektoreiden resursseja sekä kannustaa ihmisiä toimimaan aktiivisesti ja ottamaan vastuuta yhteisistä asioista ja omasta elinympäristöstä. Kansalaisten julkista valtaa kohtaan kokeman luottamuksen säilyttäminen on tärkeää.

Raportin luki Aaro Harju

alueellista demokratiaaAlueellista demokratiaa. Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Laatineet Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg. Valtionvarainministeriön julkaisuja 27/2012.


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje