Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

6.9.2016 10.45

Sosiaalinen media ja pienet kansalaisjärjestöt

Aaro Harju

verkkolehti_syyskuu_2016_some
Työntekijöillä olisi halua hyödyntää sosiaalista mediaa nykyistä enemmän, mutta se vaatii aikaa ja työpanosta.

Michiganin yliopiston tutkijat selvittivät pienten kansalaisjärjestöjen sosiaalisen median käyttöä Yhdysvalloissa (Hou & Lampe 2016). Tutkimuksen mukaan järjestöt halusivat ensisijaisesti levittää informaatiota järjestöstä ja sen toiminnasta sosiaalisen median kautta. Toisena tavoitteena oli rekrytoida uusia jäseniä ja vapaaehtoisia sekä kerätä varoja. Kolmantena keskeisenä tavoitteena oli rakentaa aikaisempaa vahvempaa sidosta sidosryhmien ja omien lähiyhteisöjen kanssa. Sosiaalisen median kautta pyrittiin pääsemään vuorovaikutukseen halutun yleisön kanssa.
Amerikkalaisten pienten järjestöjen kokemus oli, että ihmiset mielellään tykkäsivät sosiaalisessa mediassa järjestön erilaisista aktiviteeteista mutta osallistuivat sen kautta huonosti käytännön toimintaan. Osoittautui, että Facebook-sivusta tykkääminen ei ole sitoutuminen. Amerikkalaisten pienten järjestöjen kokemus oli, että perinteiset menetelmät, kuten henkilökohtaiset tapaamiset ja sähköpostiviestit, toimivat vielä paremmin ihmisten konkreettisessa motivoinnissa ja sitouttamisessa.

Tutkimustulos on yhdensuuntainen aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan yleishyödylliset järjestöt pääosin epäonnistuvat sosiaalisen median hyödyntämisessä, kun kysymys on dialogisesta kommunikaatiosta suuren yleisön kanssa ja ihmisten sitouttamisesta käytännön aktiviteetteihin.

Pienten järjestöjen haasteena on tutkimuksen mukaan ajallisten ja taloudellisten resurssien niukkuus. Työntekijöillä olisi halua hyödyntää sosiaalista mediaa nykyistä enemmän, mutta se vaatii aikaa ja työpanosta. Vaikka sosiaalista mediaa on periaatteessa helppo käyttää, ilman konkreettista tekemistä viestejä ei synny eivätkä ne tavoita ihmisiä. Siksi pienet järjestöt keskittyivät käytännössä yhteen tai kahteen sosiaalisen median kanavaan, vaikka he tiedostivatkin, että muidenkin kanavien käyttö olisi hyödyllistä.

Pienten järjestöjen työntekijät näkivät Facebookin tehokkaana välineenä sitouttaa suurta yleisöä. Twitter nähtiin hyödylliseksi sitoutettaessa muita järjestöjä ja sidosryhmiä. Blogit olivat tehokkaita koottaessa hajanaista informaatiota järjestön toiminnan tueksi.

Tutkijoiden mukaan pienten järjestöjen työntekijät kokivat Yhdysvalloissa järjestön johdon tai vallitsevien käytäntöjen rajoittavan sosiaalisen median käyttöä. Järjestöjen sisäiset normit tai hyväksymiskäytännöt hidastivat uuden kanavan hyödyntämistä. Myös työn koordinoinnissa ja laatukontrollista oli puutteita ja kirjavuutta. Työntekijät kaipasivat lisää joustavuutta ja autonomiaa sosiaalisen median käyttämisen käytäntöihin.

Tutkijoiden mukaan sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen vaatii asiantuntemusta, ajallisia resursseja sekä suhteellisen vakinaista työvoimaa. Lisäksi tarvitaan hyvää yhteistyötä ja koordinaatiota työntekijöiden kesken. Nämä lainalaisuudet sopivat myös suomalaisiin kansalaisjärjestöihin.

Aaro Harju

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje