Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

30.9.2013 13.41

Sopeuttava ja voimaannuttava kansalaistoiminta

Aaro Harju

verkkolehti syyskuu 2013
Kansalais- ja järjestötoiminta on voimaannuttavaa.
Professori Jyri Manninen on analysoinut vapaan sivistystyön oppilaitosten eli kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten, kesäyliopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten toimintaa kahdella ulottuvuudella: sopeuttaminen ja voimaannuttaminen. Manninen toteaa oppilaitosten keskittyvän nykyaikana paljolti sopeuttamiseen. Miten on kansalaisjärjestöjen toiminnan laita?
Itse koen järjestötoiminnan olevan luonteeltaan sekä sopeuttavaa että voimaannuttavaa. Toki monet järjestöt myös muuttavat asioita, mutta valtavirta on muualla.

Suomalaiseen järjestötoimintaan on kuulunut 1800-luvulta lähtien sopeuttava elementti. Kansa-käsitteen ympärillä rakennettiin kansakuntaa ja kansallista yksimielisyyttä aikana, jolloin yhteiskunnalliset epäkohdat olivat suuria ja maa ei-itsenäinen. Sivistyneistön edustajat olivat mukana kansalaistoimintariennoissa kansanvalistuksellisista syistä ja maltillisen reformismin puolesta. Itsenäisessä Suomessa ja erityisesti vaikeiden sotavuosien jälkeen tavoitteena oli kansakunnan yhtenäisyys. Tässä onnistuttiin kansainvälisesti ajatellen hyvin. Tämä oli yksi tekijä sille, että köyhä Suomi nousi muutamassa vuosikymmenessä yhdeksi maailman kehittyneimmistä ja vauraimmista maista. Kansalais- ja järjestötoiminnan merkitys tässä kehityksessä oli keskeinen.

Toki 1800-luvulla oli myös merkittäviä järjestöjä, joille muutos oli keskeinen tavoite, oli kyse sitten yhteiskuntajärjestelmästä, työoloista tai naisten asemasta. Järjestöt olivat muutoksen airueina eräiden puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Tulokset olivat konkreettisia ja merkittäviä, jopa niin, että eräät näyttävät kyselevän, mitäs nyt, kun agenda on pääpiirteissään toteutettu. Uuden mission löytäminen näyttää olevan yllättävän vaikeaa. 

Nykyaikana voinee sanoa, että kansalaistoiminnan valtavirta on sopeuttavassa toiminnassa. Harrastus- ja kulttuurijärjestöjen suuri ja kasvava lukumäärä kertoo tästä. Muutosvoimat ovat järjestökentässä selkeänä vähemmistönä. Onneksi tällaisiakin järjestöjä on, koska uudistuvassa yhteiskunnassa tarvitaan erilaisia kansalaistoiminnan muotoja ja niiden välistä kilpailua ja vuorovaikutusta.

Suomalaiseen kansalaistoimintaan on läpi sen historian kuulunut voimaannuttava pyrkimys. Tämä ei ole hävinnyt mihinkään. Ihmiset voimaantuvat edelleen kansalais- ja järjestötoiminnassa. He saavat sisältöä elämäänsä. He rikastuttavat toiminnan kautta omia yhteisöjään ja sitä kautta koko suomalaista yhteiskuntaa. He hankkivat uutta osaamista, usein sellaista jota ihmiset eivät saa työelämän kautta. He kokevat osallisuutta ja kuulumista. He kerryttävät sosiaalista pääomaa voimaantumalla, aktivoitumalla ja osallistumalla.

Voinee sanoa, että suomalaiset voimaantuvat kaikenlaisen kansalaistoiminnan kautta. Tässä ei tarvitse tehdä eroa yhteiskunnallisten järjestöjen tai harrastusjärjestöjen välillä. Siksi kansalaistoiminnan voimaannuttava merkitys on niin tärkeä inhimillisesti, yhteisöllisesti ja yhteiskunnallisesti. 

Aaro Harju verkkolehtiAaro Harju

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje