Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

2.5.2013 14.35

Sivistymisessä on ideaa

Jaakko Rantala

sivistymisessa ideaa
Mikä on vapaan sivistystyön sanoma tämän päivän ihmisille?
Sivistystyöntekijöille on itsestään selvää, että sivistymisessä on ideaa. Sivistystyötä tarkemmin tuntemattomalle sivistymisen idea saattaa jäädä kaukaiseksi. Näyttää jopa siltä, että sivistystyön syvin olemus jää jollain tavoin tämän päivän ajattelun katvealueelle. Tähän johtopäätökseen päätyy väkisinkin kun kuulee fiksujenkin ihmisten laittavan yhtäläisyysmerkin pärekorikurssin ja vapaan sivistystyön välille.
Me vapaan sivistystyön ammattilaiset emme mitä ilmeisimmin ole osanneet riittävästi kertoa siitä mitä kaikkea muuta ihmiset oppivat kansalaisopistojen ja opintokeskusten pitkäkestoisilla kursseilla tai kansanopistossa vietetyn vuoden aikana. Sivistymisen näkökulmasta oleellisempaa kuin jokin yksittäinen taito – olkoonpa se nyt sitten vaikka pärekorien valmistus – on se minkä verran ihminen saa ladattua akkujaan kiireisen työelämän vastapainoksi. Vielä tärkeämpää on se mitä ihminen oppii vapaan sivistystyön opintojen ohella itsestään ja maailmasta. Minkä verran opinnot kannustavat häntä kriittiseen oman itsen ja maailman tarkasteluun sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.

Viime aikoina vapaan sivistystyön toimijat ovat onneksi itsekin havahtuneet oman toimialansa perimmäisten kysymysten pohdiskeluun. Esimerkiksi Seppo Niemelän väitöskirjaan perustuva kirja Sivistyminen, sivistystarve, -pedagogiikka ja –politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa (2011) ja Jyrki Jokisen, Esa Poikelan ja Juha Sihvosen kirja Sivistyshyöty ja sosiaalinen pääoma vapaassa sivistystyössä (2012) ovat tervetulleita vapaan sivistystyön itsetutkisteluja. Jatkoa sivistyspohdintoihin on tulossa aivan näinä päivinä kun Kansalaisfoorumin pääsihteerin Aaro Harjun ja allekirjoittaneen toimittama Sivistymisen idea, vapaan sivistystyön eetosta etsimässä -kirja julkistetaan.

Ongelmana ei niinkään ole se, etteikö sivistymiselle ja sivistystyölle olisi helppo löytää hyviä perusteluja, jotka vahvistavat sivistystyöntekijöiden omaa uskoa asiaansa. Sivistystyöntekijöiden kiireellisenä haasteena sen sijaan on käydä perinpohjaista keskustelua siitä, mikä on sivistystyön sanoma tämän päivän ihmisille ja miten tuo sanoma muotoillaan niin, että se ei jätä kylmäksi niitäkään, jotka eivät välttämättä ole koskaan kuulleetkaan sanaa vapaa sivistystyö. Yhdessä on löydettävä ne tavat, joilla sivistymisen idea tehdään helpommin ymmärrettäväksi.

Vapaan sivistystyön kultakausi alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella ja sitä kesti noin 100 vuotta. Viimeistään 1980-luvulta lähtien vapaa sivistystyö on kärsinyt jonkinasteisista identiteettiongelmista. Nyt on hyvä hetki kirkastaa vapaan sivistystyön roolia suomaisessa koulutusjärjestelmässä. Vapaan sivistystyön on löydettävä oma erityissivistävä tehtävänsä yleissivistävän kasvatuksen ja ammattisivistävän koulutuksen välimaastossa. Vilkaisu illan uutislähetykseen tai miksei joskus vaikka peiliin, osoittaa selvästi, että maailmassa on vielä paljon sellaisia sivistyshaasteita, jotka eivät ratkea lasten ja nuorten kasvatuksella eikä ammatillisella koulutuksella.

Jaakko Rantala

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje