Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

5.6.2017 10.51

Rahoitusleikkausten jälkeen

Auli Starck

kepa_mielenilmaus
Me välitämme -mielenilmaukseen 8.9.2015 osallistui yli tuhat ihmistä. Kehitysyhteistyöministeri Lenita Toivakalle luovutettiin 41 271 suomalaisen allekirjoittama vetoomus kehitysyhteistyön rajuja leikkauksia vastaan. Kuva: Veikko Somerpuro / Kepa

Suomi leikkasi kehitysyhteistyörahoitusta rajusti vuoden 2016 alussa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin yli 40 prosenttia puolen vuoden varoitusajalla. Miten leikkauksista on selvitty?

Ensimmäisen shokin jälkeen järjestöt yhdistivät voimansa protestoidakseen leikkauksia näkyvästi: Helsingissä järjestettiin Me välitämme -mielenilmaus ja silloiselle ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle luovutettiin yli 40 000 kansalaisen allekirjoittama vetoomus.

Samaan aikaan järjestöt miettivät kuumeisesti sitä, miten leikkauksista aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Vaikeita päätöksiä – keneltä leikataan ja kuka jää ilman apua – piti tehdä nopeasti. Vaikeinta oli kertoa asiasta kumppaneille, jotka olivat syyttömiä yhteistyön loppumiseen.

Osa järjestöistä päätyi säästämään kaikesta tasaisesti, osa lopetti kokonaisia toimintoja, osa vähensi yhteistyömaidensa määrää – ja osa teki kaikkea tätä.  Monet halusivat laittaa kehittyvien maiden ihmiset kotimaan toiminnan edelle, joten leikkaukset tuntuivat erityisesti viestinnässä, kampanjoinnissa ja globaalikasvatuksessa täällä Suomessa.

Leikkauksilla oli kuitenkin rajut vaikutukset myös kehittyvissä maissa: satoja kehitysyhteistyöhankkeita keskeytettiin ja karsittiin, ja hyödynsaajien määrä tippui yli miljoonalla ihmisellä.

Monissa järjestöissä vähennettiin myös työntekijöitä ja menetettiin samalla näiden arvokasta osaamista. Esimerkiksi meillä Kepassa käytiin YT-neuvottelut, joiden lopputuloksena sanottiin irti parikymmentä ihmistä, lopetettiin Etelän Vapaaehtoisohjelma ja suljettiin Kepan toimistot Thaimaassa ja Nicaraguassa.

Nyt, kun leikkauksista on kulunut hieman aikaa, on hyvä hetki tarkastella leikkausten järjestöissä aiheuttamia muutoksia.  Ensinnäkin, kansalaisjärjestöt tekevät vähemmän kehitysyhteistyötä, globaalikasvatusta, kehitysviestintää ja vaikuttamistyötä. Paitsi että rahaa on vähemmän, myös valtionavustusta kehitysyhteistyöhön saavia järjestöjä on 40 prosenttia vähemmän kuin ennen leikkauksia.  Häviäjiin kuuluvat pienet, usein vapaaehtoispohjalta toimivat järjestöt.

Kehitysjärjestöjen jäljellä olevat työntekijät ovat omien havaintojeni mukaan aiempaa tarkempia ajankäyttönsä suhteen. Lyhyet koulutukset ja varainhankintaan liittyvät tilaisuudet vetävät porukkaa, mutta syvälliseen pohdintaan ja kokemusten jakamiseen on vähemmän aikaa.

Omassa työssäni leikkaukset näkyvät esimerkiksi niin, että työn sisällössä korostuu entistä enemmän järjestöjen työn puolustaminen.

Muutos tuo toki myös mahdollisuuden luopua vanhasta ja opetella uutta. Kehitysjärjestöissä se on tarkoittanut esimerkiksi varainhankinnan kehittämistä ja uusien yhteistyökumppaneiden etsimistä niin järjestöjen kuin yritystenkin keskuudesta. Rahoituksen monipuolistumisen ansiosta riippuvuus yhdestä rahoittajasta – kehitysjärjestöjen kohdalla ulkoministeriöstä – vähenee.

Kansalaisyhteiskunnan luonteeseen kuuluu myös sinnikkyys. Vaikka osa järjestöistä on toistaiseksi luopunut kehitysyhteistyöhankkeista, jatkuu monien yhteistyö kehittyvien maiden ihmisten kanssa muilla tavoin ja omalla rahalla. Ystävyydestä ja yhteisestä oppimisesta ei luovuta.

Monet kehitysjärjestöissä työskentelevät kokevat, että leikkauksilla kyseenalaistettiin järjestöjen tekemän työn merkitys, etenkin kun samaan aikaan lisääntyivät vaatimukset antavat lisää näyttöä kehitysyhteistyön tuloksista. Leikkauksia ei kannata jäädä märehtimään, mutta toisaalta niitä ei pidä unohtaakaan, jotta nykyisestä rahoitustasosta ei tule uutta normaalia.

Maailmalta, myös Euroopasta, kuulemme jatkuvasti uutisia kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten heikentymisestä. Rahoitukseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin kohdistuvat rajoitukset ovat yleistyneet. Suomessa kansalaisyhteiskunta on vielä vapaa toimimaan, mutta meilläkään ei pidä tuudittautua siihen, että kansalaisjärjestöjen työn arvostus ja tukeminen ovat tulevaisuudessakin itsestään selviä.

auli-starck-kepaAuli Starck
Asiantuntija
Kepa ry

Kirjoittaja toimii kehitysjärjestöjen kattojärjestössä Kepassa edunvalvonnan ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijana.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje