Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

6.3.2017 9.30

Pohdintaa kansalaisuus-käsitteestä

Aaro Harju

jez-timms-660px
Kansa ja kansalainen liittyvät Suomessa agraariseen kulttuurihistoriaan ja perintöön, kun kansalaisuus eurooppalaisessa perinnössä liittyy kaupunkilaisuuteen.
Professori Laura Kolbe piti viime Kansalaistoimijoiden aamiaistapaamisessa äärimmäisen kiinnostavan alustuksen kaupunkikulttuurista ja siihen vahvasti liittyvästä kansalaisuuden käsitteestä. Hänen alustuksensa keskittyi Eurooppaan ja Suomeen, mutta siinä oli viittauksia myös Yhdysvaltoihin, Australiaan, Venäjälle ja Aasiaan. Alustus laittoi jälleen miettimään kansalaisuus-käsitteen erilaista sisältöä Suomessa ja muualla Euroopassa ja syitä siihen.

Eurooppalaisessa kansalaisuus-käsitteessä on vahva juonne sanaan porvari eli kaupungin asukas. Suomessa kantasanana on kansa. Tämä on lyönyt leimansa suomalaiseen kansalaisuus-käsitteeseen läpi historian. Kansa miellettiin meillä geneettisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti homogeeniseksi ihmisryhmäksi, jolla oli samat arvot, ihanteet, normit, sosiaaliset koodit sekä yhteisen identiteetti ja käyttäytymismallit. Maan johtajat tietoisesti loivat tätä käsitystä ja ylläpitivät sitä, koska se palveli heidän valtapyrkimyksiään. Tämä on toki kärjistys, mutta kuvaa kansa-käsitteen syvintä olemusta Suomessa.


Suomalaisen kansa-käsitteen poikkeamia, kuriositeetteja, olivat saamelaiset, ruotsinkieliset, ortodoksit ja harvat maahanmuuttajat, kuten tataarit. Saamelaiset ajettiin Lapin perukoille ja riistettiin heidän vanhat asuinmaansa. Ruotsinkieliset olivat todellisesti maan ainoaa eliittiä 1700- ja 1800-luvulla, ei siis kansaa, tai rannikon kalastajia, outoja vesillä eläjiä. Ortodokseja pidettiin vääräuskoisina ja puoliryssinä. Tataarit olivat helsinkiläisiä kauppiaita, joiden olemassaoloa Helsingin ulkopuolella ei edes tunnettu. Yhtenäisen kansan eli rahvaan mielikuvaa oli helppo luoda ja ylläpitää.


Kansa ja kansalainen liittyvät Suomessa agraariseen kulttuurihistoriaan ja perintöön, kun kansalaisuus eurooppalaisessa perinnössä liittyy kaupunkilaisuuteen. Maaseutu on aina edustanut konservatismia, pysyviä arvoja, mutta kaupunki modernismia, liberaaleja arvoja ja avarakatseisuutta. Tästä perinnöstä kumpuaa suomalaisen kansalaisuus-käsitteen mielenmaisema. Se on vaikuttanut vahvasti koko kansalaisuus-käsitteen sisältöön ja sen ilmentymiin.


Suomalaisessa kansalaisuus-käsitteessä on vahva juridinen ulottuvuus: Suomen valtion jäsenyys, äänioikeus ja vaalikelpoisuus. Siinä on myös vahva kulttuurinen perimä: yhtenäiskulttuurinen kansa, suomalaisuuden lipunkantajuus sekä arvoperinne nöyrästä alamaiskansasta, joka on tottunut elämään kuuliaisesti vahvan vallan alla. Suomalaisesta kansalaisuus-käsitteestä puuttuvat kaupunkilaisuuden peruselementit, jotka kumpuavat modernismista, vapaudesta, suvaitsevaisuudesta, moniarvoisuudesta ja jopa vallankumouksellisuudesta.


Toki suomalainen kansalaisuus-käsite on muuttunut viimeisten vuosikymmenten kuluessa. Perusjuuret ovat kuitenkin edelleen näkyvissä. Tämä on yksi historiallinen syy siihen, miksi meille suomalaisille on haasteellista olla ”oikeita” eurooppalaisia. Tämä leimaa myös keskustelua demokratiasta. Me luotamme edustukselliseen demokratiaan, jossa kansan valitsemat edustajat tekevät viisaita päätöksiä meidän puolestamme. Osallistuva demokratia ei tahdo saada ilmaa siipiensä alle. Me purnaamme, mutta haluamme todellisesti olla kuitenkin kuuliaisia alamaiskansalaisia, jotka ovat onnellisia, kun Sauli turvaa idänsuhteemme, kansanedustajat säätävät hyvät lait ja virkamiehet hoitavat hallintoasiat.


Aaro_Harju_190pxAaro Harju


Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje