Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

2.5.2017 11.00

Osaamisen ydinpätevyydet

Aaro Harju

osaamisen_ydinpatevyydet
Noin 650 000 yli 55-vuotiaalta suomalaiselta puuttuvat riittävät tietotekniset taidot.
Me tarvitsemme nyky-yhteiskunnassa monia tietoja ja taitoja, jotta voimme elää täysivaltaista elämää. Puutteellinen osaaminen johtaa väistämättä sivuraiteelle, jopa syrjäytymiseen, tai ainakin tilanteeseen, jossa nykyelämän kaikkia mahdollisuuksia ei voi hyödyntää. Siksi monipuolinen osaaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on myös koko ajan päivittää ja parantaa omaa osaamistaan. Suomi on osaamisyhteiskunta yhtä paljon kuin vuorovaikutusyhteiskunta tai informaatioyhteiskunta.
Euroopan komissio päivittää parhaillaan elinikäisen oppimisen ydinpätevyyksiä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2006. Pätevyyksissä on monia sellaisia taitoja, joita voi oppia kansalaisyhteiskunnan piirissä ja tavallisessa elämässä yhdessä muiden ihmisten kanssa. Seuraavassa peilaan EU:n määrittelemiä keskeisiä ydinpätevyyksiä myös suhteessa kansalaisyhteiskunnassa oppimiseen.

Kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot ovat EU-listauksen kärkipäässä avainasemassa. Niitä ei opi koulunpenkillä vaan aidossa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Mitä luontevampia ja monipuolisempia oppimistilanteet ovat, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Juuri näin on kansalaistoiminnassa.

Tietotekniset perusvalmiudet on nykyään omattava, jotta selviytyy omatoimisesti arkielämässä. Noin 650 000 yli 55-vuotiaalta suomalaiselta puuttuvat riittävät tietotekniset taidot. Määrä on hälyttävän korkea, koska palvelut siirtyvät yhä enemmän nettiin. Lapset, sukulaiset ja naapurit ovat välttämättömiä näille ihmisille, jotta he voivat elää itsenäistä elämää teknistyvässä yhteiskunnassa. 650 000 ihmisen taitoja olisi kuitenkin tärkeää päivittää, jotta heidän ei tarvitse koko ajan tukeutua läheisten apuun.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ymmärtävät sosiaalisten ja kansalaistaitojen merkityksen. Kyky osallistua ja vaikuttaa, taito seurata yleistä elämää ja yhteiskuntakuntapolitiikkaa sekä kyky ja tahto saada tarvittaessa äänensä kuuluville edellyttävät rohkeutta, tietotaitoa ja harjaantumista. Näitä oppii parhaiten kansalaisyhteiskunnan toiminnoissa. Järjestötoiminta on näiden taitojen hankkimisessa ja harjaannuttamisessa ylivoimainen oppimisen paikka.

Oppimisvalmiuksien merkitys korostuu vuosi vuodelta. Jos ei osaa oppia uutta, miten voi oppia? Kouluopetuksen tuleekin painottua jatkossa entistä enemmän oppimaan oppimiseen, ei tietojen jakamiseen. Oppimisvalmiuksia voi kehittää kuitenkin myös non-formaalisesti ja informaalisesti.

Kulttuurinen ymmärrys nousee Euroopan parlamentin ja neuvoston ydinpätevyyksien listalle. Se on Suomessa aliarvostettu asia. Esimerkiksi Venäjällä tai monissa Euroopan maissa sen arvo ymmärretään. Ei voi olla sivistynyttä kansakuntaa, jos se ei tunne omaa kulttuurihistoriaansa, kulttuurisia erityispiirteitään ja omaa identiteettiään. Tähän kulttuuriseen osaamiseen pitäisi myös kansalaisyhteiskunnan piirissä panostaa nykyistä enemmän. Se on jäänyt viime vuosikymmeninä liiaksi taka-alalle.

Aaro_Harju_190pxAaro Harju


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje