Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

19.1.2015 15.18

Opiskelu koukuttaa ja hyödyttää

Aaro Harju

verkkolehti2 tammikuu2015
Vapaatavoitteinen aikuiskoulutus edistää kansalaisten hyvinvointia monin tavoin.
Vapaatavoitteinen aikuisopiskelu on suosittua ja tuottaa monenlaista hyötyä yksittäisille ihmisille, lähiyhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Tämän osoittavat kansainväliset ja kansalliset tutkimukset.
Suomi osallistui Kansainväliseen aikuistutkimukseen PIAAC (The Programme for the International Assessment of Adult Competencies). Kyseessä oli 24 osallistujamaan aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus. Suomi menestyi tutkimuksessa hyvin. Suomalaisten aikuisten tiedot ja taidot olivat tutkimuksen kärkeä, joskin meilläkin on noin miljoona aikuista, joiden tietotekniset taidot eivät ole riittävät.

Euroopan aikuiskasvatusliitto EAEA (European Association for the Education of Adults) tunnistaa tuloksissa kolme skenaariota, jotka Eurooppa kohtaa, ellei ongelmakohtiin tartuta. Yksi on koulutuksen epätasainen jakaantuminen ihmisten kesken, toinen on sosiaalisesti syrjäytyneiden tai syrjäytymisuhan alaisten ryhmien tilanne ja kolmas on passiivisten kansalaisten määrän kasvu Euroopassa.

EAEA antaa muutaman suosituksen, jotka soveltuvat hyvin myös Suomeen. 1) Aikuiskoulutuksen julkista tukemista pitää lisätä, jotta ihmisten osaaminen pysyy ajan tasalla. Erityisen tärkeää tämä on alhaisen koulutuksen omaaville ihmisille työntekijöinä ja kansalaisina. 2) Non-formaali oppiminen tuottaa monia hyötyjä ihmisille: elämänlaatu paranee, oppimisvalmiudet lisääntyvät, yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma vahvistuvat. Siksi vapaan sivistystyön resursseista kannattaa Suomessa huolehtia. 3) Ikääntyneet työlliset tarvitsevat jatko- ja täydennyskoulutusta, jotta he voivat jatkaa onnistuneesti työuraansa. Näin eläkkeelle siirtymisen ikää voidaan tehokkaasti nostaa. 4) Tietoteknisten taitojen parantamiseen yli 50-vuotiaiden ryhmässä kannattaa panostaa. Muuten he eivät selviä tieto- ja informaatioyhteiskunnassa eivätkä voi elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.

Euroopan komission rahoittamana toteutettiin 10 maan tutkimus BeLL eli Benefits of Lifelong Learning. Tutkimus keskittyi nimenomaan non-formaaliin oppimiseen ja vapaan sivistystyön opintoihin ja niistä saataviin hyötyihin. Suomi oli yksi tutkimusmaista.

Tutkimus osoittaa yksiselitteisesti, että vapaatavoitteisista opinnoista on ihmiselle hyötyä. Ihmisten oppimismotivaatio lisääntyy ja oppimisvalmiudet paranevat, tietotaito monipuolistuu, itseluottamus ja sosiaaliset verkostot vahvistuvat, terveys paranee sekä suvaitsevaisuus, moniarvoisuus ja luottamus lisääntyvät. Eniten vapaan sivistystyön opinnoista hyötyvät alhaisen koulutuksen omaavat.

Tutkijaryhmä laati tulosten pohjalta suositukset. 1) Vapaan sivistystyön arvo ja merkitys tulee tunnistaa nykyistä paremmin elinikäisen oppimisen kokonaisuudessa. Elinikäinen oppiminen ei ole vain työorientoitunutta oppimista. 2) Kaikkea aikuisten oppimista kannattaa tukea julkisin varoin, koska hyödyt ulottuvat yksilötasolta koko yhteiskuntaan. 3) Non-formaalin ja formaalin koulutuksen koordinaatiota pitää lisätä. Vapaa sivistystyö on monelle väylä tutkintokoulutukseen. 4) Vapaa sivistystyö auttaa ihmisiä pois ”matalan osaamisen loukusta” ja antaa eväät jatko-opintoihin. 5) Vapaa sivistystyö tuottaa henkistä ja sosiaalista hyvää ikääntyville ihmisille, mikä kannattaa hyödyntää yhteiskunta-, terveys- ja sosiaalipolitiikassa.

Kansalliset tutkimustulokset ovat hyvin yhdensuuntaisia. Vapaatavoitteinen aikuiskoulutus tuottaa merkittäviä hyötyjä ihmisille, lähiyhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Jyri Manninen ja Saara Luukannel toteavat esimerkiksi tutkimuksessaan, että ihmisten elämänlaatu paranee, hyvinvointi lisääntyy, jatko-opiskeluhalut ja -valmiudet lisääntyvät ja yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman määrä yhteiskunnassa lisääntyy, kun ihmiset osallistuvat omaehtoiseen koulutukseen.

Kaikki edellä kuvatut vapaatavoitteisen aikuiskoulutuksen hyödyt ovat korvaamattomia etuja suomalaisille ja Suomessa asuville ihmisille. Niistä hyötyy myös yhteiskunta, koska opinnot parantavat kansalaisten henkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia, joka on tunnetusti myös taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Näiden hyötyjen ja pääomien varaan suomalaista osaamis- ja hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu vuosikymmeniä.

Siksi on vaarallista, että valtio ja kunnat leikkaavat vapaan sivistystyön vähäisiä tukia tulevina vuosina. Koko vapaan sivistystyön saama valtiontuki on vain 156 miljoonaa euroa, jolla tuotetaan koulutuspalvelut miljoonalle suomalaiselle. Panos–tuotos-hyötysuhde on huikea. Mikään muu koulutusmuoto ei pysty vastaavaan.

Aaro Harju

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje