Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

5.5.2014 11.02

Omaleimainen järjestöllinen palvelutuotanto

Aaro Harju

verkkolehti toukokuu 2014
Järjestöjen palvelutuotannon vahvuudet voi etsiä kansalaistoiminnan syvimmästä olemuksesta.
Suomi markkinoistuu. Julkinen sektori vetäytyy palvelutuottajasta tilaajaksi ja tuottaa vain perushyvinvointi-palvelut. Yritykset vastaavat muuten palvelutuotannosta. Järjestöt ja järjestöjen omistamat yritykset voivat lisätä myös omaa palvelutuotantoaan, jos niillä on siihen tarvittavaa innostusta, osaamista ja rohkeutta. Kaikkia tarvitaan, koska palvelutuotanto kilpailluilla markkinoilla on kivinen tie, johon kannattaa lähteä harkiten.
Kehityksen taustalla on kiristyvä kansainvälinen kilpailu. Se on monille kirosana, mutta Suomi on avoin talous ja elää viennistä. Me olemme lähteneet mukaan yhdentymiskehitykseen, koska eristäytymiseenkään ei ole varaa. Kotimarkkinat eivät riitä edes Kiinassa tai Yhdysvalloissa, saati sitten viisimiljoonaisessa Suomessa.

Globaali talous rajaa poliittisten päättäjien liikkumatilaa. Valtio ei voi verottaa kansalaisia ja yrityksiä miten haluaa, muuten pääomat ja tuotanto siirtyvät muihin maihin ja ihmiset äänestävät jaloillaan. Kun samaan aikaan terveys- ja sosiaalimenot kasvavat väestön ikääntymisen, työttömyyden ja syrjäytymisen seurauksena, julkisen sektorin tulot eivät riitä menoihin. Tämä pakottaa kunnat supistamaan palvelutarjontaansa ja ostamaan palveluja markkinoilta.

Millä järjestöt pärjäävät tässä kilpailussa? Hintakilpailussa ei menestytä, koska järjestöiltä puuttuu mittakaavaetu. Pärjätä voi vain omaleimaisuudella, laadulla ja erikoistumalla. Jatkossa on paljon pienimuotoista ja erityisosaamista vaativaa palvelutarvetta (erityisryhmät, haja-asutusalueet jne.), joka ei suuria yrityksiä kiinnosta. Tässä on järjestöjen paikka.

Järjestöjen ei kannata matkia yrityksiä, vaan luoda omaleimaisia tuotteita ja brändeja, erilaista tapaa tuottaa palveluja. Vahvuudet voi etsiä kansalaistoiminnan syvimmästä olemuksesta, johon kuuluvat inhimillisyys, ihmisten arvostaminen, aito kohtaaminen, ihmisten mukaanottaminen, tasavertaisuus, yhteisöllisyys ja demokraattisuus. Kun nämä ovat lähtökohtaisia arvoja, palveluille tulee yksilöllinen leima ja erottuva sisältö.   
Lisäksi hankintalaki ja sen tulkinta tulee saada sellaiseksi, että hankintaa ei ratkaise vain hinta. Tässä on yhteisen vaikuttamisen paikka kunnissa ja eduskunnassa.

Aaro Harju verkkolehtiAaro Harju

Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje