Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

5.5.2014 11.17

Mitä kolmannelle sektorille kuuluu Turkissa?

Melis Arı Gürhanlı

jarjestotoiminta turkki
Paikallisjärjestön jäsenet kohtaamispaikassaan.
Turkki on ollut ahkerasti esillä uutisotsikoissa viime kuukausina edellisen kesän mielenosoitusten, Twitter-kiellon ja maaliskuun lopussa pidettyjen paikallisvaalien vuoksi. Uutiset ovat olleet etenkin sananvapauden kannalta huolestuttavia, puhumattakaan kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta. Suomessa kuulee harvoin turkkilaisesta kolmannesta sektorista. Ovatko järjestötoiminnan kuviot Turkissa yhtä huolestuttavia?
EU:n laajentumisen tilannekatsauksen 2013 ja Turkin kolmannen sektorin säätiön (Third Sector Foundation of Turkey - TUSEV) vuoden 2012 valvontaraportin mukaan edistystä kolmannella sektorilla on tapahtunut huomattavasti. Turkkilaiset järjestöt ja yhdistykset ovat parantaneet asemaansa yhteiskunnassa aktiivisina tiedonlevittäjinä. Yliopistojen ja järjestöjen välinen yhteistyö on lisääntynyt ja kolmas sektori on kasvattanut suosiotaan myös työnantajana. Muutama vuosi sitten yliopistosta vastavalmistuneet eivät pitäneet kolmatta sektoria vaihtoehtona uran aloittamiselle. Nykyään yhä useammat, vaikkakin pääsääntöisesti suurissa kaupungeissa asuvat, harkitsevat alalle lähtöä.

Kumpikin raporteista kuitenkin painottuu puutteisiin ja kehittämiskohteisiin, joita on runsaasti. Yksi suurimmista ongelmista on se, että kolmatta sektoria ei ole lainsäädännön mukaan määritelty vakiintuneeksi sidosryhmäksi. Näin ollen dialogi päätöksentekijöiden ja kolmannen sektorin välillä on hyvin puutteellista. Järjestöt ovat erittäin riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta, sillä valtio ei tue niitä taloudellisesti. Myös Turkin kolmannen sektorin säätiön valvontaraporttia, joka on varsin ainutlaatuinen, on rahoitettu eurooppalaisilla varoilla. Puutteellisen lainsäädännön vuoksi myös valvonta ja läpinäkyvyys tuottavat ongelmia.

Säätiöt ja järjestöt liitettiin pääministerin viraston alaisuuteen EU:n asettamien kriteerien myötä vuonna 2008. Uudistusten tavoitteena oli lisätä valvontaa, mutta sektorin toimijat ovat tulkinneet tämän pikemminkin rajoitteeksi. Byrokratian määrä on lisääntynyt entisestään. Jos Isossa-Britanniassa järjestön arkitehtäviin kuuluu kampanjointi ja varainhankinta, Turkissa aika kuluu lupien hankintaan ja papereiden selvittämiseen. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi maan lähes 250 000 järjestöstä ainoastaan 100 000 on aktiivisia ja ainoastaan 400 järjestöistä on luokiteltu yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi.

Aktiivisten järjestöjen toimialojen selkeä jakaantuminen saattaa myös johtua pyrkimyksestä välttää byrokratiaa, sillä suurin osa järjestöistä toimii ”turvallisina” pidettyjen urheilun tai uskonnon alalla. Syntymäkaupungin mukaan perustetut järjestöt ovat myös hyvin suosittuja, esimerkiksi pelkästään Istanbulissa on Sivas-kaupungissa syntyneiden perustamia järjestöjä lähes 500. Monet tämän tyyppisistä järjestöistä näkyvät katukuvassa “turkkilaisen kahvilan” muodossa.

Turkissa kansalaisten osallistuminen järjestötoimintaan on hyvin vähäistä Suomeen tai Britteihin verrattuna. Virallisten tilastojen mukaan 12 % Turkin väestöstä kertoo olevansa jonkun järjestön jäsen. Naisten osuus heistä on ainoastaan 2 %. Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta yhteisöllisyyden vahvuudesta, vaan enemmänkin järjestelmällisen kansalaistoiminnan heikkoudesta.

Täytyy myös ottaa huomioon yhteiskunnalliset ja kulttuurilliset erot Turkin ja Suomen välillä. Vapaaehtoistoiminta-käsite eroaa laajalti maiden välillä. Yhdessä tekeminen ja oleminen, toisen auttaminen ja ns. vertaistukitoiminta kuuluvat turkkilaiseen arkeen ja arvomaailmaan erottamattomasti. Kun nyky-Suomessa lahjoituksen antamista useimmiten pidetään osana vapaaehtoistoimintaa, Turkissa tämän nähdään suoraan kuuluvan islaminuskon pääpilareihin. Tästäkään syystä monet turkkilaiset eivät miellä tekojansa vapaaehtoistoiminnaksi, eivätkä tee lahjoituksia järjestöjen kautta. Sekä Suomessa että Briteissä lahjoitukset kanavoituvat pääosin järjestöjen kautta, mikä johtaa tilastolukemien eroavaisuuksiin.

Viime kesän mielenosoitukset Gezi-puistossa toivat eri ryhmittymiä, järjestöjä ja yhdistyksiä yhteen. Osanottajien ja paikalla olleiden järjestöjen määrä yllätti monet Turkissa, etenkin viranomaiset. Epäpoliittisena pidetty nuoriso sai ehkä kaikkein tehokkaimmin eri tahoja yhteen ja suunnittelemaan seuraavia toimenpiteitä. Uskon, että kesän 2013 tapahtumat tullaan Turkissa muistamaan kansalaisyhteiskuntatoiminnan virstanpylväinä.   

Melis AriTeksti ja kuva:
Melis Arı Gürhanlı
Projektityöntekijä
iCount, Moniheli ry


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje