Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

14.10.2015 11.00

Maahanmuuttajat muuttavat Suomen

Aaro Harju

verkkolehti_lokakuu_2015
Kansalaisyhteiskunta voi olla sillanrakentaja uuden ja vanhan Suomen välillä.
Suomeen tulee turvapaikanhakijoiden myötä 100 000–200 000 uutta asukasta kolmen vuoden aikana. Lopullinen määrä riippuu siitä, kuinka moni saa turvapaikkapäätöksen ja kuinka moni tosiasiallisesti palautetaan lähtömaahan. Määrä on Suomen oloissa ennen kuulumaton. Se muuttaa pysyvästi Suomea.
Monet turvapaikanhakijat ovat koulutettuja, joten heistä tulee hyvää työvoimaa yksityisen ja julkisen sektorin palvelukseen, jos heidän kotouttamiskoulutuksensa tehdään ripeästi ja ammattitaitoisesti. Suomi saa tarvitsemaansa uutta työvoimaa ja nuoria uusia asukkaita korjaamaan vinoutuvaa ikärakennetta.

Kulttuurinen vaikutus on kuitenkin taloudellista merkittävämpi. Turvapaikanhakijat ovat pääosin arabeja ja muslimeja. Heillä on oma uskonto, vahva identiteetti ja kulttuuri, jotka he tuovat mukanaan. He tulevat vaalimaan omaa kulttuuriaan myös Suomessa, mutta samalla he rikastuttavat suomalaista ei-enää-niin yhtenäistä kulttuuria.

Kulttuurinen vaikutus aiheuttaa monissa suomalaisissa huolta ja jopa pelkoa, koska vastaavaa ei ole koettu aikaisemmin. Monikulttuurisuus koetaan uhkaksi aidolle suomalaiselle kulttuurille, joka ei tosiasiassa ole koskaan ollut kovin aito, vaan ulkomaisten vaikutteiden sävyttämä. Kun tuuheat tukat omaavat nuoret miehet ”vievät” vielä vaaleat suomalaiset naiset Suomi-pojan nenän edestä, kulttuurinen uhka konkretisoituu. Rotu jalostuu ja suomalaisten hiuslaatu paranee, mutta moni jää sivustakatsojaksi pettyneenä. Sisäistä voimattomuutta puretaan sitten sosiaalisessa mediassa ja vastaanottokeskusten liepeillä.

Arvokonservatiiville kulttuurinen muutos on epämieluisaa. Uudenlainen monikulttuurisuus on tuntematonta ja siksi pelottavaa. Monelle arvokonservatiiville onkin luontevaa vastustaa kehitystä, jonka kourissa Suomi juuri nyt on.
 
Kansalaisyhteiskunta voi olla sillanrakentaja uuden ja vanhan Suomen välillä. Ihmisten kohtaannuttaminen ja pelkojen poistaminen ovat parasta kotouttamispolitiikkaa kielikoulutuksen ohella. Järjestöjen vapaaehtoiset ovatkin olleet aktiivisia viime viikot ja auttaneet maahantulijoita monin tavoin. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat käynnistäneet sekä alaikäisten sekä aikuisten turvapaikanhakijoiden kouluttamisen.

Kansalais- ja järjestötoiminta voi olla monille turvapaikanhakijoille myöhemmin luonteva toiminnan areena ja oman identiteetin ja kulttuurin vaalimisen mahdollistaja. Esimerkkinä käyvät somalien monet yhdistykset. Seuraavassa vaiheessa monet menevät mukaan muiden suomalaisten perustamiin yhdistyksiin. Näin kansalais- ja järjestötoiminta kotouttaa luontevalla tavalla uudet asukkaat suomalaiseen yhteiskuntaan.

Valtio ja kunnat eivät selviä uusien tulijoiden haasteesta ilman kansalaisyhteiskunnan mukanaoloa. Nyt on tekemisen ja näyttämisen paikka. Kansalaisyhteiskunta on paras uuden Suomen rakentaja ruohonjuuritason työllä sekä konkreettisella auttamisella ja kouluttamisella.

Aaro Harju verkkolehti pkAaro Harju  

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje