Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

25.1.2012 8.30

Lähidemokratia varmistettava kuntauudistuksessa

Aaro Harju

verkkolehti tammi2012
Kuntalaisille tulee taata todellista vaikutusvaltaa mm. lähipalveluiden tuottamisessa.
Hallitus valmistelee suurta kuntauudistusta. Tarkoitus on muuttaa kuntarakennetta ja kuntien valtionosuusjärjestelmää, tarkastella kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistaa johtamista ja toimintamalleja. Jos uudistus toteutuu suunnitelmien mukaisesti, se muuttaa syvällisesti kuntakenttää ja paikallishallintoa. Muutos on merkittävä myös siltä osin, että kunnat vastaavat Suomessa pääosasta hyvinvointipalveluja.
Hallitus perustelee uudistusta väestörakenteen ja huoltosuhteen muutoksilla. Nykymallilla loppuvat rahat ja kädet tarvittavien palveluiden tuottamiseen viimeistään 10 vuoden kuluttua, hallitus katsoo.

Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ajatus on, että kunnat muodostuvat luonnollisista asioimis- ja työssäkäyntialueista ja ovat niin vahvoja, että ne pystyvät vastaamaan peruspalveluista ilman ylikunnallisia kuntayhtymiä. Kuntarakenneuudistus tulee muodostamaan perustan kuntalain kokonaisuudistukselle.

Suomen kuntarakenne kaipaa uudistamista. Osassa kuntia väestörakenne on täysin vääristynyt. Osa kunnista elää valtion erimuotoisen tuen varassa. Osassa maata kunnat eivät kykene järkevään ylikunnalliseen yhteistyöhön ja kilpailevat turhanaikaisesti keskenään. Häiritsevin tilanne on vahvojen kaupunkien läheisyydessä. Nämä kunnat paukuttelevat henkseleitä ja kertovat selviävänsä oikein hyvin velvoitteistaan. Totta kai ne selviävät, koska ne imevät hyviä veronmaksajia tonttipolitiikallaan ja samalla hyötyvät merkittävästi kaupungin talousimusta ja palvelurakenteesta. Toinen ongelmaryhmä ovat hyvin köyhät kunnat syvällä maaseudulla. Niillä ei ole elämisen eväitä ilman merkittävää verotulojen tasausta vauraammista kunnista ja valtion budjetista.

Onko hallituksen valitsema ajatus vahvoista peruskunnista, jotka tuottavat tai hankkivat kaikki peruspalvelut, oikea vastaus haasteisiin? En ole sellainen asiantuntija, että uskaltaisin varmoja mielipiteitä lausua. Todennäköistä on, että monista peruskunnista ei tule riittävän vahvoja huolehtimaan esimerkiksi terveyspalveluista väestöpohjan vähäisyyden vuoksi. Samalla alueellisesti laajojen peruskuntien reuna-alueet saattavat jäädä täysin paitsioon kunnan kehittämisestä liian vähäisen väestömäärän takia.

Kysymys on isosta ja ihmisiä kuohuttavasta asiasta. Paikallishallinnossa on mukana paljon tunnetta, joka pitää ottaa huomioon, kun vanhoja emäpitäjiä tai omaa kotikuntaa ollaan lakkauttamassa ja liittämässä suurempaan kokonaisuuteen. Siksi toivoisi, että kuntarakenneuudistusta maltetaan valmistella riittävän huolella, jotta ratkaisu on paras mahdollinen. Nyt on hieman väkisin runnomisen makua, joka ei ole useinkaan viisain etenemistie. Vuoropuhelua tarvitaan nyt kaikkien toimijoiden kesken, erityisesti kansalaisten kanssa.

Kansalaisyhteiskuntamiehenä eniten kiinnostaa lähidemokratia. Miten sen käy uudistuksessa? Siinä hallitus on oikeassa, että monessa pienessä kunnassa kunnan päätösvalta on täysin nimellistä. Menot ovat sidottuja erityislaeilla opetus-, sosiaali- ja terveystoimeen. Kuntapäättäjien budjetillinen liikkumavara on olematon. Kuntayhtymät tai kunnalliset liikelaitokset tuottavat monet palvelut, jolloin kuntapäättäjillä on vain maksajan rooli. Demokratia on tällaisessa tilanteessa korulause.

Laaja-alaiset peruskunnat korjaavat näitä ongelmia. Kuntapäättäjät ovat todellisia päättäjiä. Samalla kuitenkin päättäjien määrä vähenee huomattavasti ja monet kuntien osa-alueet jäävät ilman omia edustajiaan valtuustoissa ja lautakunnissa. Tämä kaventaa väistämättä paikallisdemokratiaa. Siksi uudistuksessa on välttämätöntä kirjata kuntalakiin selkeät säädökset siitä, miten kansalaisten lähidemokratia varmistetaan koko maan alueella. Keinoina eivät voi olla kunnanjohtajien pitämät tupaillat kylillä ja kaupunginosissa tai kuntien verkkosivut, joissa voi valittaa itseä tai yhteisöä kiusaavista asioista. Nämä ovat täysin lumedemokratiaa ja kuntalaisten leikittämistä vakavilla asioilla.

Kuntalaisille tulee taata todellista vaikutusvaltaa mm. lähipalveluiden tuottamisessa antamalla heille sisällöllistä ja taloudellista päätäntävaltaa. Mitkä konkreettiset mallit ovat, ne valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ja Suomen Kuntaliiton tulee valmistella yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka kattavat kaikki elämänalueet Suomessa ja joilla on hyvä tuntuma paikallistason asioihin omien yhdistysten ja luottamushenkilöidensä kanssa.

Aaro Harju verkkolehti Aaro Harju

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje