Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

29.9.2016 14.16

Kysyntää olisi, mutta resurssit supistuvat

Aaro Harju

verkkolehti_kysyntaa_olisi
Vapaalle sivistystyölle on kysyntää, mutta valtio ja kunnat ovat leikanneet ja leikkaavat tukea oppilaitoksille.
Vapaa sivistystyö koostuu Suomessa viidestä oppilaitosmuodosta: kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Oppilaitoksia on yhteensä yli 300, ja niissä opiskelee vuosittain noin miljoona suomalaista. Opiskelijoiden määrä on pysynyt varsin vakaana pitkän aikaa. Koulutusta tarjotaan kaikissa kunnissa. Valtio tukee valtionosuuksien ja valtionavustusten muodossa oppilaitoksia ensi vuonna noin 144 miljoonalla eurolla. Lisäksi kunnat tukevat kansalaisopistoja ja kesäyliopistoja.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat omaehtoisia sivistysopintoja nuorille ja aikuisille. Vapaan sivistystyön opintojen rinnalla on toisen asteen ammatillista koulutusta, lasten ja nuorten taiteen perusopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, työvoimapoliittista koulutusta, henkilöstökoulutusta sekä maahanmuuttajakoulutusta ja nuorisotakuukoulutusta. Kirjo on todella laaja ja koulutustarjonta erittäin monipuolista.
 
Tutkimusten mukaan vapaa sivistystyön koulutusmuodoilla on merkittävä rooli ihmisten osaamistason nostamisessa, tietotaidon päivittämisessä sekä osallisuuden, sosiaalisen pääoman ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Erityisen suuri merkitys opinnoilla on alhaisen koulutustason omaaville. Vapaan sivistystyön arvo ei ole vain opintosuorituksissa vaan laajemmassa sivistystyössä sekä elinikäisen oppimisen ja aktiivisen ja demokraattisen kansalaisuuden mahdollistamisessa.

Maahanmuuttajista on tullut merkittävä ryhmä vapaan sivistystyön opinnoissa. Oppilaitokset järjestävät maahanmuuttajaryhmille kotouttavaa kieli-, kulttuuri- ja muuta koulutusta, opetussuunnitelman perusteiden pohjalta järjestettävää kotoutumiskoulutusta sekä yleistä vapaan sivistystyön koulutusta, johon maahanmuuttajat osallistuvat yhdessä kantasuomalaisten kanssa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden kokonaismäärä vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa oli vuonna 2014 noin 55 000 opiskelijaa. Heistä erityiseen maahanmuuttajakoulutukseen osallistui noin 40 000 opiskelijaa ja yleiseen koulutukseen noin 15 000 opiskelijaa.

Vapaalle sivistystyölle on kysyntää, mutta valtio ja kunnat ovat leikanneet ja leikkaavat tukea oppilaitoksille. Valtiontuki on supistunut vuodesta 2011 lähtien 18 prosenttia, ja ensi vuonna lähtee lisää 8,3 prosenttia. Oppilaitokset eivät selviä näin isoista leikkauksista ilman kurssihintojen nostamista ja koulutustarjonnan supistamista. Myös koulutuspisteiden lukumääriä vähennetään, mikä vaikuttaa erityisesti haja-asutusalueilla.

Vapaassa sivistystyössä pano–tuotos-suhde on poikkeuksellisen hyvä. Siitä huolimatta valtion ja kuntien tuki laskee, mikä vaikuttaa elinikäisen oppimisen sekä koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon toteutumiseen.

Aaro Harju

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje