Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

2.4.2014 9.00

Kolmas sektori Briteissä

Melis Arı Gürhanlı

verkkolehti huhtikuu 2014 huomioita
Eri järjestöjen kirpputorit ovat tavallinen näky Brittikaupunkien katukuvassa.
Kolmannesta sektorista ja kansalaisyhteiskuntatoiminnasta puhuttaessa termejä käytetään helposti toistensa synonyymeinä. Näinhän ei välttämättä ole. Ei varsinkaan Briteissä. Vaikka Briteissä on vuodesta 2010 lähtien nimetty kansalaisyhteiskuntaministeri (minister for civil society), hänen toimialaansa eivät kuulu pelkästään hyväntekeväisyys- (charity) ja vapaaehtoissektori (voluntary sector), vaan myös sosiaaliset yritykset (social enterprise). Kaikki toimijat, jotka kuuluvat ns. laajan yhteiskunta-agendan (Big Society Agenda) piiriin ovat osa kansalaisyhteiskuntatoimintaa, mukaan lukien vuonna 2005 oman statuksensa saaneet yhteisön etuja ajavat yritykset (community interest companies). Eli sektori on hyvinkin laaja.
Sektorin laajuus näkyy Englannissa selvästi myös katukuvassa. Helsingistä sinne muuttaneena ei ainoastaan kadulla kulkevien määrä ja pukeutumistyyli pistänyt silmääni vaan myös kauppojen nimet toinen toisensa perään. Siinä olivat peräkkäin varainhankintaa tekevien syöpäjärjestöjen, lastensuojelualan ja vanhusten kanssa työskentelevien järjestöjen kirppikset aivan pääostoskadun varrella. Työpaikkailmoituksissa oli havaittavissa sama ilmiö, kansalaisyhteiskunnan ja kaupallisen alan toimijat etsivät uusia työntekijöitä rinta rinnan lehti- ja verkkopalstoilla.  

Kansalaistoiminta on yksi merkittävimmistä työnantajista Britanniassa. Se työllistää saman verran kuin rakennusala, eli n. 2 miljoonaa ihmistä, 7 % työvoimasta saa toimeentulonsa kyseiseltä sektorilta. Suurin osa kansalaistoiminnasta kuuluu hyväntekeväisyyssektoriin, jossa työskentelee, osa-aikatyöntekijät mukaan lukien, yhteensä n. 765 000 henkilöä. Nimenomaan näiden hyväntekeväisyysjärjestöjen kaupat sijaitsevat niin pienempien kuin isompienkin kaupunkien katujen varsilla. Toisin sanoen niiden päätoiminta muodostuu varainhankinnasta.

Vaikka kuntien budjetista 5 % menee hyväntekeväisyysjärjestöjen tukemiseen ja vaikka kunnat lisäksi ostavat palveluita järjestöiltä, rahoituksen turvaaminen on myös Brittijärjestöille jatkuva haaste. Heidän ratkaisunsa ongelmaan on varainhankintaan panostaminen. Sektorin kokonaistulo vuonna 2010 oli yhteensä 38.3 miljardia, tästä 43 % tuli yksityishenkilöiltä.  

Englannissa ollessani eri järjestöjen varainhankintaa ei voinut olla huomaamatta.  Kampanjointi oli jatkuvasti esillä TV:ssä, radiossa, katujulisteissa, busseissa ja metroissa. Kampanjoinnin tarkoitus oli toki herättää huomiota ja jakaa tietoa, mutta välillä tuntui, että jokainen kerjää rahaa. Kun itse pääsin alan työharjoitteluun Lontooseen, huomasin, että myös arvostetuimpien kolmanteen sektoriin kuuluvien think-tank:ien ja tutkimusta tekevien järjestöjen toimistoissa oli omat kampanjointiin keskittyvät yksikkönsä. Kilpailu oli kovaa.

Vuodesta 2010 lähtien tilannetta on pyritty helpottamaan uuden agendan (Big Society Agenda) myötä. Kunnat ovat saaneet enemmän vastuuta järjestötoiminnan edistämisessä ja pystyvät nyt myös taloudellisesti tukemaan yhteiskunnallista toimintaa. Toimintatahoja on myös laajennettu niin, että eri sektorien toimijat tarjoavat mahdollisuuden kansalaisten osallistumiselle. Englannissa vuoden 2013 alussa tehdyn kyselyn mukaan 75 % kansalaisista on ainakin yhden järjestön jäsen, 72 % väestöstä sanoo osallistuvansa vapaaehtoistoimintaan jollain tavoin ja näistä 44 % on osallistunut nimenomaan järjestötoiminnan kautta. Tilastot tukevat mielikuvaa brittiläisistä aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina. Big Society Agenda on saanut paljon kiitosta, mutta myös negatiivista kritiikkiä.

Mielestäni Suomen järjestötoiminnalla on opittavaa Englannin kokemuksista. Eri sektorien välinen tiivis yhteistyö on positiivista kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta. Suomalaiset järjestöt voisivat myös käyttää enemmän erilaisia varainhankintamenetelmiä. Yhteiskunnallista toimintaa pohdiskellessa on kuitenkin huolestuttavaa havaita kaupallisen- ja kolmannen sektorin välisen linjan sumentuneen. Onko tavoitteena lisätä voittoa taloudellisesti vai yhteiskunnallisesti?

Melis AriMelis Arı Gürhanlı
Projektityöntekijä
iCount, Moniheli ry

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje