Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

6.9.2016 10.44

Katsaus suomalaiseen pyytämisen kulttuuriin

Pia Tornikoski

Pia_Tornikiski_verkkolehti_syyskuu_2016
Pia Tornikoski toivoo, että järjestöt tekisivät enemmän yhteistyötä kampanjoinnissa ja keräyksissä.
Suomalaiset järjestöt ovat rahoittaneet isolta osin toimintaansa julkiselle rahoituksella. Keväällä 2016 tehdyn selvityksen mukaan 93 % vastanneista oli saanut julkista rahoitusta kuluneen vuoden aikana. Julkinen rahoitus on kuitenkin vähentynyt eikä välttämättä ole kasvamassa tulevina vuosina. Järjestöt aikovatkin panostaa sekä kansalaisilta että yrityksiltä saatavaan tukeen tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä tärkeimpiä yksityisrahoituksen lähteitä ovat kertalahjoitukset (45 %) ja jäsenmaksut (37 %). Rahoituspohjan laajentaminen on kasvussa, ja lahjoitusten lisäksi panostaminen yritysyhteistyöhön on merkittävää noin joka kolmannelle selvitykseen vastanneelle.

Julkisen rahoituksen leikkaukset haastavat nyt järjestöjä miettimään korvaavia rahoituskeinoja  ja vastapainoksi päättäjiltä odotetaan kannustusta yksityisrahoituksen toteuttamiseen muun muassa helpotusta rahankeräyksen byrokratiaan. Sisäministeriö asetti elokuussa esiselvityshankkeen, jonka tehtävänä on kartoittaa rahankeräystoiminnan nykytila ja kehittämiskohteet. Tavoitteena on myös selvittää  vaihtoehtoisia toteuttamismalleja rahankeräystoiminnan sujuvoittamiseksi. Hanke jatkuu keväälle 2017 asti ja on tärkeää, että järjestöjen ääni saadaan päätöksenteossa kuuluviin.

Luottamus on onnistumisen a ja o

Yli puoli miljoonaa suomalaista on kuukausilahjoittajana ja joka kolmas lahjoittaa satunnaisesti. Lahjoittajien kiinnostus järjestön työn tuloksiin on kasvanut ja kansalaisten luottamuksen ylläpito onkin oltava keskiössä niin lainsäädännön kehittämisessä kuin järjestöjen varainhankinnassa.

Lahjoittajien luottamusta voidaan kasvattaa toteuttamalla varainhankintaa eettisesti ja ammattimaisesti. Henkilöresurssit (39 %) koettiin selvityksessä suurimpana sisäisenä haasteena varainhankinnan kehittämisessä. Suurin osa vastaajista kertoi, että varainhankinta kuuluu organisaatiossa osana jonkun toimenkuvaan ja tämä on yleistynyt viime vuosina. Jos resursseja ei ole mahdollista kasvattaa määrällisesti, niin laadullisesti voi. Varainhankinnan koulutukset ovat yksi ratkaisu yhteisöjen toiminnan rahoituksen turvaamiseen.

Saadakseen aikaiseksi merkittäviä tuloksia varainhankkija hallitsee luovan markkinoinnin ja laadukkaan viestinnän taitojen lisäksi jopa useamman lakipykälän kuin moni markkinoinnin ammattilainen liike-elämässä. Ensi vuonna valmistuvat ensimmäiset lähes viisikymmentä 'Ammattimainen varainhankinta, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon' suorittanutta opiskelijaa. Uuden koulutusohjelman VaLan kanssa yhteistyössä käynnistivät SOSTE ja Rastor vuoden alussa. Tämä yhteistyö on mahdollistanut muun muassa sen, että koulutuksen voi suorittaa työsuhteisena oppisopimuskoulutuksena. Tarve ja kiinnostus on ollut suurta - marraskuussa käynnistyy jo kolmas koulutuskurssi.

Tutkintokoulutuksen lisäksi järjestöt toivoivat selvityksessä: "Avoimuutta, yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä". Best practices, benchmarking ja networking ovat oleellisia varainhankinnassa menestymisen kannalta eikä niitä kannata rajoittaa Suomeen. Osallistuminen alan seminaareihin ja konferensseihin on todellinen investointi järjestön työn jatkuvuuden takaamiseksi myös tulevina vuosina. Itse toivon, että järjestöt tekisivät keskenään enemmän yhteistyötä kampanjoinnissa ja keräyksissä. Yhteistyön muodoille vain mielikuvitus on rajana.

Pia Tornikoski
Kirjoittaja on Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri ja European Fundraising Association EFA:n hallituksen jäsen.

Katso kooste tutkimusraportista: http://www.vala.fi/varainhankinta-suomessa

Taloustutkimus toteutti huhtikuussa 2016 kyselytutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry:n, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n toimeksiannosta. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 121 varainhankintaa harjoittavan tai rahankeräysluvan omaavan yleishyödyllisen yhteisön henkilöä. Tavoitteena oli selvittää yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankinnan kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä sekä julkisen että yksityisrahoituksen osalta.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje