Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

31.5.2016 12.31

Kansalaisyhteiskunta muutoksen johtajana

Päivi Rouvinen-Wilenius

verkkolehti_06_2b_2016
Halutessamme voimme olla muutoksen johtajia reaktiivisen vaikuttamisen sijaan.
Olen pohtinut kansalaisyhteiskuntaa ja sen merkitystä useissa blogeissani. Vain yhtä asiaa en ole juurikaan miettinyt, nimittäin kansalaisyhteiskunnan muutosta. Aaro Harjun ja Eila Ruuskanen-Himman kirja ”Onnistu muutoksessa” herätti kysymään: Miksi kansalaisyhteiskunta ei tietoisemmin yhdessä pyri johtamaan muutosta? Sen sijaan järjestöt keskittävät suurimman osan vaikuttamisestaan kannanottoihin julkisen vallan ehdotuksiin.
Uskon, että moni lukija ehkä toteaa, ettei järjestöillä ole sellaista painostusvaltaa kuin esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeillä ja siten ei mahdollisuuksia muutoksen johtamiseen. Olen eri mieltä! Miksi? Yhteinen tavoite mahdollistaa suurienkin asioiden toteutuman. Suomessa järjestöjä on kattavasti sekä maantieteellisesti että sisällöllisesti tarkastellen. Yhteistä lähes kaikille järjestöille on ihmisten hyvinvoinnin tavoittelu omalla erityisalueellaan. Mikä voima siitä syntyykään, jos se voima kohdistuu yhteiseen maaliin.

Tulevaisuudentutkijat lataavat suuria odotuksia kansalaisyhteiskunnan vastuulle. Mitä vastuita voimme ja tahdomme ottaa, siihen voimme vaikuttaa nyt. Halutessamme voimme olla muutoksen johtajia reaktiivisen vaikuttamisen sijaan. Reaktiivisuus ei enää riitä. Eikä se riitä varsinkaan silloin, jos kansalaisyhteiskunnan rooli ja tehtävät aletaan määritellä ulkoapäin. Mielipidejohtajuus ei synny itsestään, vaan sen eteen on tehtävä yhdessä töitä. Järjestöillä on ennenkin ollut keskeinen hyvinvointivaltiota kehittävä tehtävä. Tämän tehtävän voisimme ottaa uudelleen haltuumme. Hyvinvointitalous tarjoaa meille hyvän viitekehyksen toimia.

Valta syntyy mielikuvista

Mielipidevalta ei ole vähäinen merkitykseltään, sillä voi olla ratkaisijan rooli useissa kiistatilanteissa. Mielipidevalta ei synny hetkessä, vaan on tietoista mielipidejohtajuuden ottamista siihen suuntaan.


Tarvitaan yhä enemmän järjestökentän vahvuuksien esiin nostamista. Se edellyttää pohtimista, mitä mielikuvia järjestöistä voidaan vahvistaa, että niille syntyy vaikuttajan imago? Järjestöt edustavat laajaa ja monipuolista jäsenkenttää ja siten ovat merkittävä toimija. Parhaimmillaan järjestöt osaavat kanavoida ihmisten osallisuuden voimakseen. Kun järjestöillä yhdessä on esittää vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia tapoja toimia, jotka ovat perusteltuja ja joihin koko järjestökenttä sitoutuu, luodaan mielikuvaa vaikutusvallasta. Ajan myötä se vakiinnuttaa mielipidejohtajuutta.

Mielipidejohtajuuteen tarvitaan yhteistä visiota

Mielipidejohtajan rooli on täysin mahdollinen, mutta vaatii järjestöiltä tietoista ja aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista yhdessä. Järjestöillä tulee olla esittää perusteltuja visioita ja ehdotuksia. Unohtamatta sitä, että järjestöjen täytyy kyetä uudistumaan ajassa. Toki tärkeää on myös löytää sellaisia henkilöitä, joille mielipidejohtajuuden viitta luontevasti lankeaa.

Mielipidejohtajuus edellyttää, että johtaminen nähdään yhteistyönä ja yhteisenä vision luomisena sekä yhdessä oppimisena. Suomessa on uskottu konsensuspolitiikkaan. Oleellinen kysymys on, pystyvätkö järjestötkin keskenään konsensukseen isoissa ja tärkeissä asioissa ja tuottamaan yhdessä uusia, kansalaisia aidosti palvelevia malleja julkisen hallinnon esitysten rinnalle. Mielipidejohtajuuden onnistumisen kannalta se on välttämätöntä. Niin kauan kuin jokainen järjestö keskittyy vain omaan intressiin, myös yhteiskunnallisen vaikuttajan rooli jää ohuemmaksi. Järjestöt eivät useinkaan näe itseään yhdessä vaikuttajan roolissa, vaan jokainen on omalla asialla ja kytkös kokonaisuuteen ei aina ole tiedostettu.

Milloin järjestöt ovat kypsiä johtamaan yhteiskunnan muutosta edelläkävijänä ja uudenlaisen hyvinvointiyhteiskunnan luojana? Järjestöt voisivat aktiivisesti johtaa muutosta reaktiivisen vaikuttamisen sijaan. Monet järjestöt toimivat ihmistä lähellä ja ihmisten kanssa. Järjestöillä on loistavat mahdollisuudet nostaa osallisuus kokonaan uudelle tasolle. Miksipä järjestöt eivät kehittäisi vaihtoehtoisia tapoja järjestää ihmisten hyvinvointia?

Esimerkiksi meneillään on sote-uudistus. Miten järjestöt näkisivät, että asiat pitäisi hoitaa? Vai sopeuttaako järjestöt aina toimintansa siihen mitä päätetään? Tässä olisi oivallinen tilaisuus harjoitella yhteisen näkemyksen luomista. Olisiko politiikassakin helpompi hyväksyä ehdotuksia, jotka tulevat poliittisen päätöksenteon ulkopuolelta, kansalaisyhteiskunnasta? Järjestöissä työskentelevät ihmiset tuntevat omien erityisryhmiensä tarpeet ja voimavarat. Tiedon yhteen kokoamisesta voisi syntyä uusia, ihmistä lähellä olevia, inhimillisiä ratkaisuja.

Paivi_Rouvinen-Wilenius_190pxPäivi Rouvinen-Wilenius
Erityisasiantuntija, SOSTE

Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje