Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

5.2.2014 14.00

Kansalaistoiminta opettaa

Aaro Harju

verkkolehti helmikuu 2014
Kansalaistoiminnassa opitaan taitoja, joita voi hyödyntää työelämässä ja elämässä yleensäkin.
Vanhemmat  kasvattavat. Koulu opettaa. Työ kehittää. Harrastukset jalostavat. Katu koulii. Ihminen oppii monin eri tavoin. Oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen kautta syntyy osaaminen. Osaamisen kolme pääfunktiota ovat tiedot, taidot ja asenteet/arvot.
Suomessa on erinomainen koulu- ja opetusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Formaalista koulutusta täydentävät työpaikkakoulutus ja laaja vapaan sivistystyön opetus. Useimmat ihmiset oppivat kuitenkin huomattavan paljon informaalisen oppimisen kautta. Tämän todistavat kaikki kansalliset ja kansainväliset tutkimukset.

Kansalais- ja järjestötoiminta on hyvä informaalisen oppimisen paikka. Ihmiset osallistuvat omasta vapaasta tahdostaan. Kun kukaan ei pakota, oppii parhaiten. Oppiminen on luonnollista ja luontevaa. Kun ihminen tekee sitä mikä kiinnostaa, hän jaksaa paneutua asiaan ja hankkia sen tietotaidon, joka toiminnassa tarvitaan. Aito kiinnostus ja uteliaisuus tuottavat tehokkaan oppimisen.

Tärkeimmät kansalais- ja järjestötoiminnassa opittavat tiedot liittyvät yhdistyksen tai järjestön substanssiin. Potilasjärjestötoiminnassa perehtyy ao. sairauden syihin ja hoitamiseen, vapaapalokunnissa saa pelastustietoutta ja kulttuurijärjestössä oppii esimerkiksi perinnetietoutta. Lisäksi tulevat tiedot yhdistyslaista, tapahtumiin liittyvistä lupakäytännöistä tai järjestön taloudenpidosta. Kaikki tiedot valistavat ihmistä ja laajentavat ihmisen tietopääomaa alueilla, joilla se jäisi muuten puuttumaan. 

Taitojen oppimislista on pitkä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat listan kärkipäässä. Kaukana perässä eivät ole organisointi- ja johtamistaidot tai vaikuttamisosaaminen, joita voi myös hyödyntää työelämässä ja elämässä yleensä. Eri järjestösektoreiden koulimat erityistaidot rikastuttavat elämää ja antavat valmiuksia monenlaisiin tehtäviin.

Asenne ratkaisee usein järjestötyössä. Jos se on kohdallaan, oppii ja taitaa melkein mitä vain. Järjestötyö on tahdon asia. Kansalaistoiminnassa oppii sosiaalista mieltä, halua tehdä hyvää muille ihmisille ja omille yhteisöille ja ihmistä arvostavaa asennetta. Luonne jalostuu järjestötyössä.

Suomalainen koulutusjärjestelmä ja työelämä tunnistavat ja tunnustavat huonosti kansalais- ja järjestötoiminnassa opittua. Meillä uskotaan ja luotetaan liikaa muodolliseen koulutukseen. Tämä on vanhanaikaista ajattelua ja pidentää kohtuuttomasti opiskeluaikoja. Tärkeimmälle sijalle pitäisi nostaa osaaminen. Vähemmän tärkeää saisi olla se, miten se on hankittu.

Kansalais- ja järjestötoiminta muuttuu entistä haasteellisemmaksi. Osaamiseen pitää siksi panostaa myös tällä sektorilla. Informaalisen oppimisen lisäksi pitää järjestää laadukasta non-formaalista koulutusta, jolla täydennetään oppimista siltä osin kuin informaalinen oppiminen ei tuota. Opintokeskukset ja niitä ylläpitävät sivistysjärjestöt ovat tässä järjestöjen luontevimpia yhteistyökumppaneita.

Aaro Harju verkkolehtiAaro Harju

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje