Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä aiemmin julkaistut artikkelit


Arkisto

26.11.2013 12.00

Järjestötyön imu

Aaro Harju

verkkolehti marraskuu 2013
Järjestötyön imua lisää mahdollisuus tehdä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä.
Järjestötyössä voi kokea työn imua. Työssä on jotain sellaista, joka saa ihmiset viihtymään järjestöjen palkkalistoilla. Ne, jotka eivät koe järjestötyötä omakseen, siirtyvät yleensä nopeasti muille työmarkkinoille. Ne puolestaan, joille järjestötyö on mieluista, pysyvät järjestökentällä pitkään. Itsekin on tullut oltua lähes 30 vuotta järjestöammattilaisena.
Työn tuottama kiintymys tai työn imu (work engagement) nostettiin 2000-luvun alussa kuvaamaan sitä, miten työ voi tuottaa positiivisia tunnetiloja. Käsitteen määritelmäksi on vakiintunut Schaufelin ja kollegoiden (2002) määritelmä, jossa työn imu koostuu kolmesta osa-alueesta: työssä koettavasta tarmokkuudesta (vigor), omistautumisesta (dedication) ja uppoutumisesta (absorption).

Petri Ruuskanen, Kirsikka Selander ja Timo Anttila tutkivat palkkatyötä kolmannella sektorilla työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. He käsittelivät tutkimuksessaan (2013) myös työn imua järjestötyössä. Sitä kokevat erityisesti johtajat ja korkeakoulutuksen saaneet kuten muissakin työyhteisöissä, eli ne joilla on mahdollisuus eniten vaikuttaa oman työnsä sisältöön.

Työn hallintamahdollisuudet ovat tutkijoiden mukaan tärkeä tekijä työn imussa. Ne voi eriyttää viiteen osatekijään: työaika-autonomia, tehtäväautonomia, kykyjen käyttömahdollisuus, mahdollisuus oppia työssä uusia asioita ja työn vaatima luovuus. Työnhallintamahdollisuudet eli valinnanvapaus päättää työtehtävistä, työmenetelmistä, työajoista sekä kykyjen käyttömahdollisuudet lisäävät työn imun kokemuksia. Yleisen mielikuvan mukaan nämä ovat juuri järjestötyön houkuttelevuutta lisääviä tekijöitä. Tutkijoiden mukaan näin ei kuitenkaan ole kaikilta osin. Muun muassa työn autonomia sekä kykyjen ja luovuuden käyttömahdollisuudet ovat julkista ja yksityistä sektoria vähäisemmät.

Huonoja tuloksia tuli myös esimiestyöstä ja kollegoilta saatavasta sosiaalisesta tuesta. Tulos viittaa siihen, että järjestöissä ei panosteta riittävästi esimiesten koulutukseen ja työnohjaukseen. Kollegoiden tuen puute liittynee järjestötyön eriytyneisyyteen; kukin tekee omia asiantuntijatöitään ja tiimimäistä työskentelyä on suhteellisen vähän johtuen työyhteisöjen pienuudesta.

Työn imua heikentävät järjestötyössä myös kiire, työn ennakoimattomuus sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet epäsäännöllisistä työajoista johtuen.

Työn imua lisää järjestötyössä sen yhteiskunnallinen ulottuvuus. Mitä enemmän työssä tuntee saavansa aikaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja arvokasta, sitä useammin kokee työn imua. Sen sijaan vapaaehtoisten kanssa toimiminen ei ole tutkijoiden mukaan yhteydessä työn imun kokemuksiin.

Oman kokemukseni mukaan järjestötyön imua lisäävät mahdollisuus tehdä mielekästä ja yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Järjestötyön arvopohjaisuus, yleishyödyllisyys, sosiaalisuus ja ihmisläheisyys ovat asioita, jotka puhuttelevat meitä tällä sektorilla työskenteleviä. Ne antavat sellaista tyydytystä, että työn epäsäännöllisyys, ennakoimattomuus, matalahko palkkataso ja työn tulosten vaikea mitattavuus eivät häiritse. Kaikkia ihmisiä nämä asiat eivät puhuttele, mutta onneksi heille on tarjolla muita töitä, jotka jäisivät muuten tekemättä. Suomi tarvitsee insinöörejäkin, kauppiaita ja pankkiireja, jotta maan asiat hoituvat.

Työelämän tutkijat ennakoivat työvoimapulaa, kun 1940- ja 1950-luvulla syntyneet siirtyvät pois työelämästä. Työvoimapulaa on tosin ennustettu jo parikymmentä vuotta, eikä sitä ole vielä nähty yksittäisiä toimialoja lukuun ottamatta. Jos työvoimapula toteutuu, järjestöt joutuvat kamppailemaan palkatusta työvoimasta muiden sektoreiden kanssa. Jotta kilpailussa pärjätään, Ruuskasen kumppaneineen esiin nostamat järjestötyön imua heikentävät asiat pitää laittaa kuntoon. Katse kääntyy järjestöjen johtajiin ja hallituksiin. Aikaa on kehittää järjestöjä työpaikkoina, mutta ei kovin kauan. Siksi työ kannattaa aloittaa jo huomenna.

Aaro Harju verkkolehtiAaro Harju

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje