Järjestötoiminnan tietopalvelu – Yhteiskunta

Kansalaisjärjestön yhteiskuntavastuu

Sari Kuvaja, 22.2.2011

*Artikkeli

Yhteiskuntavastuusta puhuttaessa viitataan yleensä yrityksiin. Niiden odotetaan kantavan vastuuta toimintansa taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista yhteiskuntaan sekä ottavan huomioon sidosryhmiensä näkemykset ja odotukset toimintansa kehittämisessä ja johtamisessa. Yritystoimintaan on sisäänrakennettu odotukset taloudellisesta menestymisestä niin, että yritys voi lunastaa omistajilleen annetut voitontuottolupaukset. Nykyisin ajatellaan yleisesti, että kun yrityksen johtamisessa huomioidaan muidenkin sidosryhmien, kuten asiakkaiden, työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkemykset, menestymisen edellytykset voidaan turvata omistajalähtöistä johtamista paremmin.

Vastuullisuuden vaatimukset koskevat kuitenkin kaikenlaisia organisaatioita. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön esitteessä Vastuullisuuden tiennäyttäjät yrityksille (TEM 2009) muistutetaan, että ”kaikkien yhteiskunnan toimijoiden, niin yritysten, muiden työyhteisöjen kuin julkisen hallinnonkin on tärkeä kiinnittää huomiota kansalaisille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle lisäarvoa tuottaviin vastuullisiin
toimintatapoihin.”

Vastuullisten toimintatapojen lisäksi on alettu puhua yritystoiminnan tarkoituksesta. Voidaan kysyä, mitä ja keiden tarpeita varten yritys on perustettu. Voiko mikä tahansa liiketoiminta olla eettisesti kestävää, kunhan noudatetaan lakeja ja normeja?

Näkemykseni mukaan yrityksen yhteiskuntavastuussa pitää pohtia myös yrityksen liikeideaa ja toiminta-ajatusta. Yrityksen pitää lunastaa olemassaolonsa oikeutus säännöllisesti. Maapalloa piinaavat sosiaaliset ja ekologiset ongelmat sekä taloudelliset haasteet ovat sitä luokkaa, että turhakkeita valmistavien yritysten alkaa olla vaikea perustella yhteiskunnallista tarpeellisuuttaan.

Kansalaisjärjestön yhteiskuntavastuussa toiminnan tarkoitus on vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin yritysten kohdalla. Mikä on se yhteiskunnallinen palvelutehtävä – markkinarako – jonka järjestö täyttää? Tätä peruskysymystä järjestössä on syytä tarkastella säännöllisesti ja niin, että tarkastelussa on mukana järjestöjohdon lisäksi laajasti järjestön työntekijöitä, vapaaehtoistoimijoita ja jäseniä. Lisäksi kannattaa kuunnella ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä, sillä järjestöjenkin pitää toiminnassaan ottaa huomioon sidosryhmien näkemykset ja odotukset.

Perustehtävän lisäksi kansalaisjärjestön pitää kantaa vastuuta toimintansa taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat muun muassa henkilöstön kehittäminen, koulutus ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Vastuullisuutta ovat myös hyvä johtaminen ja ammattitaitoinen esimiestyöskentely.

Järjestötoiminnan luonteen vuoksi sosiaalinen vastuu pitää sisällään kuitenkin myös lukuisia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman HyväSuomi2020-ohjelman ryhmätöistä yksi käsitteli yhteisvastuuta kansalaisjärjestötoiminnassa. Ryhmätöiden loppuraportin mukaan yhteiskuntavastuun kantaminen on määritelmällisesti osa kansalaisjärjestöjen toimintaa. Järjestöjen tavoitteena ei ole voiton tuottaminen jäsenilleen, vaan yhteisen hyvän tuottaminen. Raportin mukaan yhteiskuntavastuullisen kansalaisjärjestötoiminnan pitää toiminnassaan noudattaa ainakin seuraavia arvoja:

• avoimuus ja hyvä hallinto
• kansalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen
• yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tukeminen
• yhteistyöhakuisuus
• yhteisen arvopohjan vahvistaminen edistämällä huolenpitoa ja kaikkien kunnioitusta.

Järjestöjen vastuullisuudesta kiinnostuneiden kansalaisten tiedontarpeita palvelisi järjestöjen vielä nykyistäkin aktiivisempi ja avoimempi toiminnan ja talouden raportointi. Silloin jokainen kiinnostunut tarkkailija voisi itse arvioida esimerkiksi järjestön taloudenpidon ammattimaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Järjestöjen kannattaisi myös kirjoittaa arvonsa ja toimintaperiaatteensa auki esimerkiksi verkkosivuillaan. Uskon, että jäseniä, järjestöjen yhteistyökumppaneita ja viranomaisia kiinnostaisi kuulla myös järjestöjen sidosryhmäsuhteista ja tavoista hoitaa niitä.