Järjestötoiminnan tietopalvelu – Yhteiskunta

Onko hyvinvointia luvassa jatkossakin?

Jorma Niemelä



*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 24.02.2011

Lueskelen ihastuneena tyttäreni blogia. Hän on opettajaharjoittelussa Brittein saarilla pienessä kylässä. Kylän yhteisöllisyys on kaunista kuin maisemapostikortti.

Muutaman kuukauden kylässä työskentelevää ja asuvaa ei jätetä yksin. Milloin hän on meikkikurssilla, milloin laulamassa mummojen ja pappojen kanssa, milloin tietokilpailuillassa, milloin koulun diskoillassa vanhempien ollessa mukana…

Vähemmän ihastuttavaa on kuulla pääministeri David Cameronin hallituksen puuhista. Niiden taustalla on idea Big Societystä.

”Suuren yhteiskunnan keskeinen idea on vallan siirtäminen ihmisille ja yhteisöille. Keskushallinnolta valtaa luovutetaan paikallistasolle, kunnilta yhdistyksille ja vapaaehtoisjärjestöille. Aloitteiden pitäisi virrata alhaalta ylös, ei päinvastoin”, Anssi Miettinen kuvaa HS:ssa (21.2.2011) uutta politiikkaa.

No, miksi suhtaudun empien tällaiseen loistavaan kansalaisyhteiskunnan maineen- ja vallanpalautukseen, jos kansalaisyhteiskunta kerran toimii niin hienosti pohjoisirlantilaisessa pikkukylässä? Toimii ja ei toimi – kysymys on kahdesta asiasta.

Elävä ja toimiva kansalaisyhteiskunta on hyvinvointivaltion ja demokratian edellytys ja perusta – kuten yritimme kuvata juuri julkisuuteen tullessa kirjassa Hyvien ihmisten maa (toimittaneet Anne Birgitta Pessi ja Juho Saari, Diak 2011). Hyvinvointivaltion tehtävä on tulonsiirroin ja palveluin huolehtia koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveysturvasta – viime aikoina yhä enemmän myös kilpailukyvystä ja täystyöllisyydestä.

Kansalaisyhteiskunnan mosaiikkimainen luonne ei ole tarkoitettu vastaamaan universaaleista palveluista. Sillä ei ole puhelinnumeroa eikä sille voi antaa kokonaisvastuuta. Heikoimmalle jäisivät ne ryhmät, joilla ei ole verkostoja – eikä aina edes sosiaalista luottamusta muihin ihmisiin kovista elämänkokemuksista johtuen. Tutkimusten mukaan heidän sosiaalinen ja terveydellinen tilanteensa on huonoin.

Tämä ei merkitse sitä, ettei kansalaisjärjestöillä olisi aivan keskeinen rooli monien haavoittuvien ryhmien palveluiden innovoinnissa ja tuottamisessa. Mutta se ei merkitse kykyä kokonaisvastuuseen ilman vahvan hyvinvointivaltion roolia.

Lähes kaikki länsimaiset hyvinvointivaltiot ovat suurien haasteiden edessä, ei vain Britannia. Sitä kuvastaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore, Sixten Korkmanin kirjoittama raportti, jossa kysytään onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta (EVA 2011). Yksi keskeinen lääke Korkmanilla on palveluiden tuottavuuden lisääminen. Ja siinä yhtenä keinona on kilpailun lisääminen.

Tuottavuustavoitteesta olen jokseenkin samaa mieltä, mutta kilpailutuksen ja markkinoiden voimaan en vieläkään usko hyvinvointipalveluissa. Sellaista esimerkkimaata ei löydy, jossa markkinoiden avulla olisi luotu tehokkaat ja tasa-arvoiset palvelut. Ja jos meillä on yleissitova palkka-asetelma, yhteiset laatunormit, lisääntyneet transaktiokustannukset ja toiminnasta revitty voitto, niin mistä ihmeestä se hyöty tulee?

Minulla oli mahdollisuus vierailla tammikuussa Coventryssä NHS Institute for Innovation and Improvement –keskuksessa. Yksi heidän kiinnostavimmista ohjelmistaan oli QIPP (Quality, Innovation, Productivity and Prevention). Monet terveydenhuollon yksiköt ovat jo käyneet ohjelman läpi.

Kovassa julkistalouden puristuksessa britit pyrkivät tuottamaan innovatiivisesti samanaikaisesti laatua ja tuottavuutta tavalla, joka ei siirrä ongelmia muualle – ja joka toimii siis ennaltaehkäisevästi.

Tämän kevään vaalitaistojen yksi keskeinen kysymys on, miten me suomalaiset kykenemme jäsentämään markkinoiden, kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion roolit ja turvaamaan kaikkien niiden tulevaisuuden – itse kunkin niiden omilla tärkeillä alueillaan. Jos siinä onnistumme, hyvinvointia on luvassa jatkossakin.

Jorma Niemelä
rehtori
Diakonia-ammattikorkeakoulu


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje