Järjestötoiminnan tietopalvelu – Yhteiskunta

Nuorten tukeminen tärkeä saavutus

Georg Henrik Wrede


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 12.11.2010

Viime eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa päätettiin perustaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Ohjelmakausi on loppumassa huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin, ja on aika kysyä, mitä on luvassa politiikkaohjelman jälkeen. Mitä jäi käteen?

Rohkenen arvioida, tosin asianomaisena, että aika paljon. Väitän siis että politiikkaohjelmalla on ollut vaikuttavuutta. Herää kysymys siitä, millä tavalla vaikuttavuutta mitataan.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt politiikkaohjelmien vaikuttavuutta käyttäen esimerkkinä terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Raportissa todetaan yleisesti, että politiikkaohjelmien vaikuttavuutta on vaikeata mitata. Tavoitteet ja toiveet ovat resursseihin nähden olleet liian suuret. Politiikkaohjelmia pitäisikin sekä vahvistaa että terävöittää. Politiikkaohjelmat edustavat kuitenkin yhtä lähestymistapaa poikkihallinnollisuuden lisäämiseen. Suomea onkin mm OECD:n suulla kritisoitu liian ”siilomaisesta” hallinnosta. Yleisesti on katsottu, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma on laaja-alaisin tämän hallituksen politiikkaohjelmista. Sen vaikuttavuutta olisi siis vaikeinta osoittaa. Ja onhan puhe asenteisiin ja poliittiseen ilmapiiriin vaikuttamisesta aika vaikeasti todennettavissa selvällä syy - seuraus analyysillä. Yhteiskunnallisessa toiminnassa tämä onkin vaikeata mille tahansa toiminalle; yhteiskuntamme ei onneksi ole laboratorio.

Osa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman toimista on kuitenkin hyvin konkreettisesti osoitettavissa. Tammikuun 1. päivänä tulee voimaan nuorisolain uudistus, jolla on kaksi päätavoitetta. Vahvistaa kuntien nuorilähtöistä päätöksentekoa sekä parantaa nuorten varhaisen tuen ja julkisen sektorin palvelujen saavutettavuutta. Politiikkaohjelma on keskeisesti vaikuttanut tähän lakiuudistukseen, jonka hengenmukaista on juuri poikkihallinnollisuuden ja monialaisuuden lisääminen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma on myös käynnistänyt valtakunnallisen koulutuskierroksen nuorisolakiuudistukseen liittyen. Kaikkiaan seitsemän seminaaria järjestetään eri puolilla Suomen tämän syksyn aikana.

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin vaikuttavat ammattilaiset ja luottamushenkilöt nuorisolain uusiin sisältöihin. Lisäksi tarkoituksena on mm. herättää keskustelua siitä, miten etsivällä nuorisotyöllä parannetaan varhaisen tuen tarjontaa lapsille ja nuorille.  Nuorisolailla halutaan parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut ja varhaista tukea. Jokaisen yksittäisen nuoren tuen tarve on riittävä peruste siihen, miksi meidän tulee tehdä monialaista yhteistyötä ja etsivää nuorisotyötä nuorilähtöisesti. Nuoren syrjäytyminen on tragedia paitsi hänelle itselleen ja hänen läheisilleen, myös yhteiskunnalle.

Nuorisolain uudistuksen lisäksi olemme myös ratkaisevasti olleet vaikuttamassa lasten hyvinvoinnin kansallisen tietopohjapolitiikan luomiseen. Politiikkaohjelmassa toimineen työryhmän muistio valmistuu marraskuun aikana.  Muistion tärkein sanoma on, että tietoon perustuvan päätöksenteon mahdollistamiseksi on kansallisessa lapsi- ja nuorisopolitiikassa koottava yhteen nykyisin kovin epäyhtenäisesti, epäsäännöllisesti ja puutteellisesti kerättävää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lapsi-indikaattoreiden perustaksi tarvitaan myös yhteinen käsitys lapsen hyvinvoinnista. Työryhmä ehdottaakin, että yhteensä 53 indikaattoria, joiden koonti on välittömästi toteutettavissa, tulisi kerätä valtakunnallisesti.

Näiden kahden esimerkin lisäksi viittaan myös yleiseen poliittiseen ilmapiiriin vaikuttamiseen. Nuorisopolitiikan osalta yleinen taloudellinen tilanne ja nuorten työllisyyden kehitys ovat luultavasti ajankohtaisia teemoja myös keväällä. Tosin hiljattain tulleen tiedon mukaan nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 4 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suunta on siis vihdoin taas oikea. Nyt käytävän keskustelun pohjalta arvioisin myös, että perhepolitiikka tulee myös olemaan esillä ensi kevään keskusteluissa. Perhepolitiikkaan liittyy lapsipolitiikka, vaikka lapsinäkökulma ei välttämättä aina tule näkyväksi, kun mietitään perheille suunnattuja palveluja ja tukimuotoja. Yhteiskunnalliseen keskusteluun on vaikuttanut politiikkaohjelman laaja yhteys kansalaisyhteiskuntaan ohjelman eri työryhmien kautta.
 
Georg Henrik Wrede
ohjelmajohtaja
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje