Järjestötoiminnan tietopalvelu - Yhteiskunta

Hyvän kehän hypoteesi

Teoreettista taustaa ja empiiristä arviointia


Robert Hagfors ja Jouko Kajanoja
Kela, Nettityöpapereita 11/2010.

*Seuraavassa raportinesittely, kirjoittanut Tuuli Liski
 
Kelan tutkimusosaston Nettityöpapereita-sarjan julkaisut ovat keskustelunavauksia tai alustavia tutkimusraportteja. Robert Hagforsin ja Jouko Kajanojan raportti käsittelee hyvinvointiyhteiskunnan ja hyvinvoinnin suhdetta. Tarkastelussa on hyvän kehän hypoteesi.

Raportin taustalla on ajatus, että talouskriisi on luonut paineita hyvinvointiyhteiskunnalle ja julkiselle sektorille. Miten hyvinvointivaltio ja sosiaalipolitiikka kestävät taloudellisen paineen alla? Yksi tutkimuksen peruskysymyksistä koskeekin hyvinvointivaltion suhdetta hyvinvointiin ja näiden välissä vaikuttavaa talouskasvua.

Hagfors ja Kajanoja esittelevät hyvinvoinnin tuotannon mallin, joka lavennetaan hyväksi kehäksi. Hypoteesin mukaan laaja hyvinvointivaltio ja antelias sosiaalipolitiikka, eli julkiset palvelut, vähentävät eriarvoisuutta lisäämällä taloudellista yhdenvertaisuutta ja tasapuolistavat kansalaisten mahdollisuuksia. Vähentynyt eriarvoisuus taas tuottaa sosiaalista pääomaa, joka vahvistuneena lisää väestön hyvinvointia. Tämä lisääntynyt hyvinvointi taas tuottaa tukea hyvinvointivaltiolle.

Hagforsin ja Kajanojan tarkoituksena on testata empiirisesti tätä hypoteesia. Nimensä mukaisesti raportti sisältää myös laajan esittelyn alan tutkimuskentän aiemmista tuloksista. Itse tutkimuksessa käytetty aineisto muodostuu 23 hyvinvointivaltion tiedoista. Hagfors ja Kajanoja esittelevät tarkasti hyvän kehän hypoteesin muuttujat: hyvinvointipanostuksen, eriarvoisuuden, sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin sekä sen minkälaisista indikaattoreista ne muodostetaan. Esittelyssä on myös hyvän kehän rakenneyhtälömalli.

Hagfors ja Kajanoja hakevat hypoteesilleen tukea testaamalla myös vastakkaista näkemystä eli syrjäytyshypoteesia, jossa oletetaan julkisen vallan anteliaan sosiaalipolitiikan syrjäyttävän kansalaistoiminnan ja laajan hyvinvointivaltion aiheuttavan uusavuttomuutta. Kyseessä on siis hyvän kehän kanssa vastakkainen ajatus, jonka mukaan valtion hyvinvointipanostus vähentää sosiaalista pääomaa. Tälle hypoteesille Hagfors ja Kajanoja eivät löydä tukea aineistonsa kautta.

Raporttinsa johtopäätöksissä Hagfors ja Kajanoja toteavat, että maita vertaileva analyysi antaa tukea hyvän kehän hypoteesille. Kyseessä ei kuitenkaan ole kattava analyysi, vaan asian vahvistaminen vaatii vielä lisää testausta ja analyyseja. Kirjoittajat uskovat kuitenkin hypoteesin selittävän keskeisen osan hyvinvointivaltion menestystarinasta ja tarjoavan rungon hyvinvointipanostusten tutkimiselle.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje