Järjestötoiminnan tietopalvelu – Yhteiskunta


Suomalainen yhteiskunta

Kimmo Jokinen, Kimmo Saaristo
WSOY
Helsinki 2002, ISBN 951-0-25947-0


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajien.


Hyvinvointivaltiot ovat olleet vahvasti kansallisia projekteja. Suomessa tämä on näkynyt erityisen hyvin kansalaisten arkielämässä. Hyvinvointivaltiota rakentanut sukupolvi tottui pitämään sitä sellaisena sivilisoivana projektina, joka takasi sukupolvelle ja etenkin sen jälkeläisille hyvän ja turvatun tulevaisuuden. Siksi hyvinvointivaltion perustamis- ja ylläpitokulujen maksamisesta ei käyty moneen vuosikymmeneen repiviä kiistoja. Se tarjosi kaikille hoivaa, koulutusta ja terveyttä sekä suojapuskurin elämässä mahdollisesti kohdattavia katastrofeja vastaan. Sitä voitiin pitää eräänlaisena itsestäänselvyytenä. Lähestyttäessä vuosituhannen vaihdetta hyvinvointivaltio vähitellen lakkasi olemasta aktiivisen kehittämisen kohde eikä sitä enää pidetty jatkuvana edistysprojektina. Suuria esteitä julkisen sektorin reformille, joka käytännössä tarkoitti sosiaalietuuksien karsimista, ei ollut.


Hyvinvointivaltion kansalliset rakenteet eivät murene hetkessä. Sen kannatus on säilynyt useimpien mielipidemittausten ja tutkimusten mukaan vakaana. Siitä huolimatta paljon on muutettu, sekä puheissa että teoissa. Voi olla, että kulttuurisessa kuvastossamme on tekijöitä, jotka helpottavat aiemmin rakennetun purkamista. Näitä voivat olla esimerkiksi yksin, omilla avuilla selviämisen eetos ja ylpeys siitä, että ei olla kenellekään velkaa. Yksilöllisyyttä korostava aika on saattanut kasvattaa tällaisten suhtautumistapojen painoarvoa. Hyvinvointivaltio ei myöskään enää ole kaikille suomalaisille luottamuksen lähde. Elämästä uskotaan selvittävän muutenkin.

Hyvinvointivaltion jatkuva kriisi

Hyvinvointivaltio näyttäisi olevan vuosikymmenestä toiseen jonkinlaisessa kriisissä tai vähintäänkin sen toimintaan kohdistuu jatkuvasti epäilyä ja kritiikkiä. Eräs syy hyvinvointivaltiollisen järjestelmän jatkuvaan ”kriisiin” on sen itse itselleen asettamissa ylivaatimuksissa. Ylivaatimuksella Niklas Luhmann on tarkoittanut sitä, että hyvinvointivaltio ottaa huomioon jokaisen julkisiin varoihin tai järjestykseen kohdistuvan vaatimuksen, ainakin jos vaatimuksen esittää julkinen mielipide, poliittiset päättäjät tai oikeuslaitos. Hänen mukaansa hyvinvointivaltiolla ei ole käytössään kuin kaksi keinoa toteuttaa näitä vaatimuksia: raha ja oikeus. Kansalaisten toimintaa ohjataan joko lainsäädännön tai tulonsiirtojen avulla. Vastapalvelukseksi toivotaan oikeanlaista käyttäytymistä tai oikeanlaisia herätteitä.


Luhmannin puheen ylivaatimuksesta voi nähdä myös osana ”systeemin ylikehittymistä” koskevaa keskustelua. Valtio järjestää jo liiankin suuren osan hyvinvoinnistamme. Hyvinvointivaltion tuottamat palvelut ovat tärkeitä mutta niiden mukana seuraa valtion kasvanut rooli arkipäivän elämän säätelijänä. Jos haemme toimeentuloturvaa, meidän on sitä saadaksemme annettava yksityiskohtaisia ja intiimejä tietoja perheestämme, kulutustavoistamme ja haluistamme viranomaisille. Erinomainen neuvolajärjestelmä tarkoittaa paitsi mittaamista, punnintaa ja rokotuksia myös kontrollia, tarkkailua ja vertailua.


Joachim Hirsch kirjoittikin 1980-luvun alussa läpivaltiollistumisesta ja turvavaltiosta. Tällä hän viittasi siihen, että sosiaalipolitiikalla voidaan katsoa aina olleen myös tehtäviä, jotka eivät niinkään liity turvaan ja huolehtimiseen, vaan pikemminkin kontrolliin ja ideologiaan, normalisointiin ja sopeuttamiseen. Koulutusjärjestelmän kautta valtio kasvattaa kansalaisista työyhteiskunnan aktiivisia jäseniä ja sosiaalistaa heitä sopiviksi katsottuihin kanssakäymisen muotoihin. Valtio myös säätelee työvoiman tarjontaa valvomalla kvalifikaatioita ja päättämällä ammattikoulutuksen kulloisistakin painopisteistä.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus

Raija Julkusen mukaan yksi tapa ajatella hyvinvointivaltion tulevaisuutta on pitää sitä kypsänä instituutiona. Tämä tarkoittaisi sitä, että sen rakentamisen ja laajenemisen kausi on ohitse mutta sen purkamiseen ei ole tarvetta eikä halua. Resurssit eivät ehkä enää kasva mutta perusasiat ovat kunnossa. Projekti on tässä mielessä täyttänyt tehtävänsä ja nyt voidaan keskustella hyvinvointivaltion laadullisista puolista, kuten tehokkuudesta, uudistumiskyvystä ja joustavuudesta.


Julkusen mielestä näyttää myös siltä, että hyvinvointivaltio on ainakin jossain määrin peruuttamaton. Se on ehkä syntynyt markkinatalousyhteiskunnan reaktiona ja täydennyksenä mutta siitä on tullut myös välttämätön osa modernia yhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan merkitys talouden toiminnan kannalta on edelleen keskeinen. Talous- ja työelämä ajautuisivat nopeasti suuriin vaikeuksiin, jos hyvinvointivaltio vetäytyisi esimerkiksi koulutuksen, päivähoidon tai vanhustenhoidon järjestämisestä. Hyvinvointivaltion purkamiselle ei liene myöskään poliittisia edellytyksiä, sillä sen kannatus on kuitenkin varsin laajaa.


Anthony Giddens on väittänyt, että meidän on itse aktiivisesti työstettävä itsellemme identiteetti, sitä on pidettävä yllä ja tarpeen mukaan muutettava nopeasti muuttuvissa sosiaalisen elämän olosuhteissa. Giddens toi 1990-luvun kirjoissaan sosiologiseen keskusteluun uuden käsitteen: elämänpolitiikka (life politics). Käsite liittyy valintoihin, elämäntapaan ja identiteettiin.


Elämänpolitiikka keskittyy siihen, kuinka meidän tulisi elää elämäämme. Se nostaa esiin eksistentiaalisia ja moraalisia ongelmia ja kysymyksiä. Esimerkiksi ympäristöongelmat ovat maailmanlaajuisia ja yhteisiä mutta samalla jokainen yksityinen ihminen omalla elämäntavallaan vaikuttaa niihin. Tiivistettynä Giddensiä voitaisiin tulkita näin: hyvinvointipolitiikkaa on terveyskeskukset ja peruskoulut, elämänpolitiikkaa taas erilaiset terveydelliset ja kasvatukselliset valinnat.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje