Järjestötoiminnan tietopalvelu – Yhteiskunta

Maailmankansalaisen etiikka

Juha Sihvola

Otava, Keuruu 2004 


*Seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Aaro Harju


Professori Juha Sihvolan poismeno herätti uudelleen mielenkiinnon hänen hienoon teokseensa Maailmankansalaisen etiikka. Sihvola pohtii teoksessa klassisten filosofien avulla maailman ilmiöitä ja yrittää ymmärtää ja selittää tapahtumien kulkua. Sihvolalle läheisin filosofi on Aristoteles, jonka ajatukset tulevat tässäkin teoksessa vahvasti esille.

Itselleni kiinnostava ajattelukokonaisuus oli stoalainen maailmankansalaisuus, joka on jäänyt Suomessa vähemmälle huomiolle. Kansainvälistä oikeudenmukaisuutta koskevan filosofisen ajattelun lähtökohdat ovat nimittäin stoalaisessa filosofiassa. Stoalaiset ryhtyivät tarkastelemaan oikeudenmukaisuuskysymyksiä kaupunkivaltion sijasta koko ihmiskunnan näkökulmasta. Moraalisen yhteisön muodostivat heidän mukaansa kaikki ihmiset, ja ihmisille yhteisen järjen perusteella kaikki ihmiset olivat myös moraalisen yhteisön jäseninä tasa-arvoisia syntyperästä ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.


Yleinen ihmisarvo, maailmankansalaisuus ja globaali oikeudenmukaisuus olivat kaikki ajatuksia, jotka tulivat stoalaisten ansiosta osaksi eurooppalaista filosofista perintöä. Varsinkin Ciceron, Senecan ja Marcus Aureliuksen kaltaisten roomalaisten ajattelijoiden kautta stoalaisuus vaikutti syvällisesti myös keskiajan ja uuden ajan alun yhteiskuntafilosofiseen keskusteluun.

Juha Sihvola näki vahvasti, että tarvitsemme globaalia etiikkaa, koska elämme yhdentyvässä maailmassa. Maailman kaikki osat ovat toisistaan riippuvaisia. Toimintamme vaikuttaa koko maailmaan, ja toiminnan seurauksia on pakko miettiä koko maailman kannalta.

Sihvolan mukaan globaalia etiikkaa tarvitaan, ei antamaan yksittäisille ihmisille käyttäytymisohjeita, vaan uudistamaan paikallisia ja globaaleja instituutioita oikeudenmukaisempaan suuntaan. Hän uskoi, että instituutioita voidaan kehittää sellaisiksi, että ne ohjaavat ihmisiä toimimaan keskenään moraalisesti siedettävästi, vaikka yksittäiset ihmiset olisivat suurin piirtein niin epätäydellisiä kuin muutenkin ovat: pelon, kiireen, itsekkyyden ja ennakkoluulojen ahdistamia.

Sihvola otti globaalin etiikan yhdeksi lähtökohdaksi Kantin kategorisen imperatiivin, joka ihmisten välisiin suhteisiin sovellettuna velvoittaa meitä kunnioittamaan jokaista ihmistä itsessään arvokkaana päämääränä ja kieltää alistamasta ketään pelkästään välineen asemaan. Kantin ajattelun mukaisesti olemme myös kaikki yhden ja saman maailmanjärjestyksen jäseniä.

Stoalaisten ja kantilaisten ajatusten täydentämiseksi tarvitaan Sihvolan mukaan Aristotelesta, jonka kuuluisan määritelmän mukaan ihminen on rationaalinen ja sosiaalinen eläin. Järkevyys erottaa ihmisen omaksi lajikseen. Järkevyyden lisäksi ihmisyyteen kuuluu olennaisesti sosiaalisuus eli yhteisöllisyys: kyky toimia lajitovereiden kanssa yhdessä yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Sihvola yhdistää ajattelussaan oikeudenmukaisuuden ja onnellisen elämän. Oikeudenmukainen on hänen mukaansa sellainen yhteiskunta, jossa kaikilla kansalaisilla on mahdollisimman laajat edellytykset tavoitella onnellista elämää. Edellytysten tulee olla jaettu reilusti ja tasapuolisesti eikä onnellisuus edellytä yltäkylläisyyttä. Liiallinen ylellisyys voi olla jopa vahingollista onnellisuuden kannalta.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ihmisillä on laajat vapaudet sekä yksilökohtaisiin valintoihin että yhteisölliseen sitoutumiseen. Yhteiskunnalla on kuitenkin laaja vastuu onnellisen elämän edellytysten ylläpitämisestä poliittisin järjestelyin. Poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteita kehittämällä on Sihvolan mukaan varmistettava se, että kansalaisilla on todellinen mahdollisuus rakentaa itselleen onnellinen elämä. Myös elämän ulkoisista ehdoista on huolehdittava.

Sihvolan näkemyksen mukaan tärkeimmät moraaliset velvollisuutemme ovat globaaleja: ne velvoittavat jokaista ihmistä suhteessa jokaiseen toiseen ihmiseen valtioiden rajoista, kielestä ja kulttuurista, uskonnosta, etnisestä alkuperästä, sosiaalisesta asemasta, sukupuolesta ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Ihmisenä olemisen olennainen piirre on myös toisaalta kuuluminen omaleimaiseen ja omaksi koettuun kulttuuriseen taustaan tai elämänmuotoon ja tunnustetuksi tuleminen sellaisen edustajana.

Ihmisen elämä voi olla onnellista vain, jos ihmisillä on oikeus perustaa paikallisen kokemuksen ja paikallisten olosuhteiden pohjalta yhteisöjä ja järjestää elämänsä niissä sellaiseksi kuin sen parhaaksi katsovat ilman, että ulkopuoliset asiaan puuttuvat. Globaali oikeudenmukaisuuden teoria joutuu tasapainoilemaan yleisten ihmisoikeuksien ja kulttuurisen omaleimaisuuden tunnustamisen välillä. Tässä jännitteisessä maailmassa pitää oppia elämään toisia kunnioittaen ja kulttuurisia piirteitä ja kansojen erilaisuutta arvostaen, opastaa Juha Sihvola meitä.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje