Järjestötoiminnan tietopalvelu – Vapaaehtoistoiminta


Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa

Aaro Harju
Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 14.12.2004


Vapaaehtoistoimintaa on tehty Suomessa läpi historian. Ihmiset ovat auttaneet toisiaan ja hoitaneet yhteisiä paikallisia asioita vapaaehtoisuuden pohjalta. Naapuriapu, talkoot, vapaapalokunnat, järjestöjen toiminnan pyörittäminen, kerhojen ohjaus, diakoniatyö, sairaan ja vammaisen auttaminen jne. jne. ovat esimerkkejä laajasta vapaaehtoistyön kirjosta, jota Suomessa on tehty pitkään.


Suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta. Yhteiskunta ei olisi tämän näköinen kuin se nyt on ilman vapaaehtoisten aktiivisuutta. Ihmisten elämä olisi sisällöllisesti köyhempää ja elämänlaatu huonompaa ilman toimintaa yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminnalla on näin monenlaisia ja syvälle käyviä merkityksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.


Vapaaehtoistoimintaa tapahtuu epävirallisesti ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, kavereiden, naapureiden ja sukulaisten kesken. Organisoitua vapaaehtoistoimintaa tehdään pääosin järjestöjen piirissä ja seurakuntien parissa. Yleinen olettamus on se, että vapaaehtoistoiminta kokonaisuudessaan on hiipunut viime vuosina. Tutkimukset eivät vahvista tätä olettamusta. Se, mitä on tapahtunut, on vapaaehtoistoiminnan organisoinnin vaikeutuminen. Vapaaehtoisten rekrytointiin ja motivoimiseen pitää käyttää enemmän aikaa ja henkistä panosta kuin aikaisemmin.


Kattavan hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen vapautti vapaaehtoispanosta paljon liikunta-, kulttuuri- ja erilaisiin identiteettiharrastuksiin. Näillä sektoreilla tehdäänkin pääosa vapaaehtoistoiminnasta tänä päivänä. Terveys-, eläke- ja sosiaalimenojen kasvu sekä globaalien markkinoiden paine saavat aikaan kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan rahoituskriisin. Kunnat eivät pysty tuottamaan kaikkia tarvittavia palveluja. Jo nyt sukulaisten tulee syöttää vanhuksia laitoksissa, että he saavat lämpimän aterian. Jo nyt vapaaehtoisten pitää jakaa ruokaa köyhille, että kaikilla on syötävää joka päivä. Jo nyt vapaaehtoisten tulee pitää auki kunnan liikuntapaikkoja ja nuorisotiloja, että lapset, nuoret ja aikuiset voivat harrastaa ja toimia. 


Tämä on kuitenkin vasta alkua. Suurten ikäluokkien alkaessa käyttää maksimaalisesti terveyspalveluja ja laitospaikkoja 15–20 vuoden kuluttua nykyisen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta on historiaa. Tilalla on uudenlainen hyvinvointiyhteiskunta, joka ei tuota yhtä kattavia ja hyvätasoisia palveluja kuin nykyinen ja jonka työtä täydentävät merkittävällä tavalla yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut ja laaja vapaaehtoistoiminta. 


Organisoidun vapaaehtoistoiminnan kannalta kyseessä on iso muutos. Kun vapaaehtoistoiminnalla joudutaan täydentämään nykyistä enemmän kunnallisia terveys- ja sosiaalipalveluja, esiin nousee kysymys, riittääkö vapaaehtoispanosta enää liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotyöhön. Ei riitä, elleivät ihmiset tee nykyistä enemmän ilmaista työtä ystävien ja sukulaisten parissa sekä järjestöissä ja seurakunnissa. Mistä tähän löytyy aika työelämän vaatiessa yhä enemmän? Mistä löytyvät vapaaehtoistyön tekijät väestön keski-iän noustessa? Suuria kysymyksiä, joita tulee pohtia vakavasti lähivuosina. Nyt on vielä pohdinnalle aikaa. Kymmenen vuoden kuluttua aika alkaa loppua, ja kymmenen vuotta kuluu nopeasti.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje