Järjestötoiminnan tietopalvelu – Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminnan ammattilaisten ääni kuuluviin

Minna Lahtela


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 02.06.2009

Ammatillisen matkani varrella nuorisotyössä, useat vapaaehtoistoiminnan parissa työskentelevät kollegat ovat vahvistaneet samoja tuntemuksia mm. riittämättömyyden tunteesta toimintojen jatkuvaan kehittämiseen ja muutostarpeeseen. Toisinaan kokemuksia on jaettu myös tuntemuksesta, että ollaanko tultu jo tien päähän yrittäessä sinnikkäästi vuodesta toiseen yksin ratkoa ongelmia ja löytää uusia innovaatioita.

Useilla on myös kokemusta väsymyksestä ja siitä, ettei vapaaehtoistyön ohjaamisen ja organisoimisen vaativuutta ja haasteellisuutta ymmärretä ulkopuolella. Erityistä ihmetystä koetaan myös siitä, miksi välillä joutuu perustelemaan jopa oman organisaation johdolle ja tukijoille vapaaehtoistyön tarpeellisuutta sekä arvoa.

Vapaaehtoistoiminnasta on tehty aikaisemmin useita tutkimuksia, joissa varsinaisena tutkimuskohteina ovat olleet vapaaehtoistyöntekijät. Onkin erityisen tärkeää saada tutkimustietoa juuri heiltä, mutta viimeisen 10 vuoden aikana on ollut havaittavissa vapaaehtoistoiminnan ohjaamisen ammatillistuminen ja siksi itselleni heräsi ajatus siitä, että tutkimuksessa olisi tuotava enemmän esiin organisaatioiden ja vapaaehtoistoimintaa ohjaavien ammattilaisten näkökulmaa, joka on jäänyt miltei kokonaan tutkimusten ulkopuolelle. Tänä päivänä näyttää siltä, että ammatillisesti ohjatut vapaaehtoisjärjestöt menestyvät parhaiten. Ryhdyinkin tuumasta toimeen opintojeni yhteydessä vuonna 2007 ja lähdin suunnittelemaan Aseman Lapset ry:ssä vapaaehtoistyön kehittämisprojektia opinnäytetyöni tueksi.

Ensimmäisenä ajatuksena oli, että opinnäytetyöstä olisi turha etsiä tilastoja vapaaehtoistyöstä taikka vapaaehtoistyöntekijöiden näkökulmia, koska niitä on jo tarjolla. Toiseksi halusin työni synnyttävän myös kriittisiä pohdintoja ja nostavan keskusteluihin asioita, joista aikaisemmin ei ole puhuttu. Pitkään alalla toimineiden ammattilaisten näkökulmasta osa työssäni esiin nostamistani asioista voi taas tuntua itsestään selvyyksiltä, mutta tarkoituksenani oli tarjota raapaisu vapaaehtoisohjaajien arjesta myös niille, jotka vasta aloittavat työtään vapaaehtoisten parissa.

Tämä pohjautuu vahvasti nuorisoalan kollegoideni jakamaan kokemukseen siitä, miten itse on työssä joutunut oppimaan monet asiat kantapään kautta. Kun on orientoiduttu tekemään työtä lähinnä nuorten parissa, voi olla hankalaa löytää omaa rooliaan aikuisten keskellä. Eräs ryhmän jäsenistä kommentoikin ”Vapaaehtoistyö on joillekin nuorisotyöntekijöille kuin kirosana”. Olen alalla toimiessani sivusta nähnyt, miten jotkut nuorisotyöntekijät pitävät vapaaehtoistoiminnan ohjaamiseen liittyvää työmäärä jotenkin kohtuuttomana, vaikeana ja työhön kuulumattomana toimintamuotona, eikä sen näkemiseen innoita aina edes oman organisaation johto. Mielestäni yksi syy oman ammattikuntamme ja sekä muidenkin, vapaaehtoistoiminnan vierastamiseen on se, että oppilaitosten opetus perustuu vain hyviin kokemuksiin ja työ kuvataan usein ainoastaan arvomaailmaperusteisesti.

Kolmantena halusin siis tuoda esille myös työn arkea ja niitä haasteita, jotka aloittelevaa ammattilaista saattaa joskus pelästyttää. Mielestäni tällä hetkellä ilmassa leijuvien yhteiskunnallisten haasteiden edessä meidän onkin lähestyttävä myös vapaaehtoistyön kysymyksiä uudenlaisella ja rohkealla tavalla ja kyettävä esittämään vapaaehtoistyöstä myös arkaluontoisia asioita. Tätä tietoa tulisikin mielestäni nostaa vahvemmin esille ammatillisessa nuoriso- ja sosiaalialan koulutuksessa.

Toimintatutkimukseni (2008) pohjautuu Aseman Lapset ry:n Vapaaehtoistoimintapankki-projektin ensimmäiseen vaiheeseen (2007–2008). Työni tarkoituksena oli nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan ammattilaisten näkökulmia vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja suuntaviivoista. Projektin aikana tutkittiin myös ammatillisen yhteistyön ja verkoston mahdollisuutta kehittää uutta ja resursseja säästävää toimintaa vapaaehtoistyön ympärille.

Prosessin tuloksena kehitettiin yhteistoiminnallisesti tavoitteellinen ohjelma, joka lisäsi loppuarvioinnin ja palautteen mukaisesti toimijoiden välistä luottamusta ja keskinäistä osaamispääoman jakamista vapaaehtoistoiminnassa sekä lisäsi myös jokaisen osallistujan osaamista ja kehittymistä.

Ohjelman avulla etsittiin vastauksia vapaaehtoistyön tämän hetkisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, joita olivat mm. vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi ja sitouttaminen, vapaaehtoistyöntekijöiden motivaation ylläpito ja ohjaus sekä vapaaehtoistoimintaa ohjaavien työntekijöiden jaksaminen.

Projektissa mukana olevat ammattilaiset yhtyivät kaikki siihen ajatukseen, että yhdessä tekemällä saatettaisiin löytää uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita oman työn ja toiminnan kehittämiseksi. Vastauksia oli jo tarpeeksi etsitty itseksemme organisaatioidemme sisällä suostumatta kenties riittävän avoimeen tarkasteluun oman toimintamme toimivuudesta ja siten näkemään oikeanlaisia muutostarpeita siinä. Valmius avoimesti istua ”kilpailevien” kumppanien kanssa samaan pöytään sisältää myös riskinsä, mutta jokainen osallistuja näki tässä myös tilaisuuden ja ennen kaikkea mahdollisuuden jakaa omia kokemuksia, oppia toisilta sekä saada tukea ja uusia voimavaroja omaan jaksamiseen työssä.

Projekti osoittikin, että sen kaltaiseen ammattilaisten nk. vertaisryhmään olisi sosiaalista tilausta laajemmaltikin, koska monet kokevat työn myös hyvin yksinäiseksi. Yhteinen kokemus avarsikin mukana olleita ja aivan prosessimme lopuksi huomasimme myös oman tapamme nähdä roolimme vapaaehtoistyön kentällä liian lähinäköiseksi. Päätelmänä tästä huomasimme, että yhteistyötä tulisi lisätä ja vahvistaa eri tasoilla eikä ohjaaja saa ottaa vastuuta yksin omille harteilleen. Opinnäytetyöni loppusanoissa toteankin, että vapaaehtoisporsaasta voi kasvaa sika, jolla on sosiaalista pääomaa, mutta sen mahdollistamiseksi on tehtävä paljon pitkäaikaista ja määrätietoista työtä yhdessä sellaisten tahojen ja ihmisten kanssa, jotka yhtälailla sitoutuvat ja motivoituvat samoihin päämääriin.

Yhteistyö näyttää olevan ajankohtainen teema vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä myös valtakunnallisena tasolla. Samoin näen välttämättömiksi keskustelun ja kehittämisen alueiksi myös vapaaehtoistyön resurssikysymykset, johdon- ja esimiestyön merkityksen vapaaehtoistyöorganisaatioissa, vapaaehtoistoiminnan laadun ja imagon nostamisen sekä ammatillisen koulutuksen vahvistamisen.

Vapaaehtoistoiminnan imagotyö tulee erityisesti nähdä yhtenä tärkeänä tulevaisuuden kehittämisalueena. Vapaaehtoistoimintaa tulee tehdä uudella tavalla tunnetuksi ja sen arvostusta on entisestään nostettava. Vikströmin mukaan tähän päästäisiin tuomalla vapaaehtoistoiminnan merkitys ja vaikutukset esille niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnallisella tasolla. Omien päätelmieni mukaan se ei yksin yleisellä tasolla (termistön yhtenäistämisellä ja yleisellä arvohehkutuksella) riitä. Jokaisen olisikin keskityttävä oman organisoinnin ja omien vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen kautta pyrkiä nostamaan toiminnan laatua. Laajemmin tämä näkyisi yleisesti vapaaehtoistyön imagollisena muutoksena. ”Eihän suomalainen usko ennen kuin näkee.”

Opinnäytetyössäni tulee esiin ammattilaisten merkittävän vahva sitoutuminen työhönsä, joka kumpuaa vahvasti omista arvoista ja vapaaehtoistyön arvostamisesta. Työ koetaan merkitykselliseksi, jossa saa olla mukana osana kansalaistoimintaa ja työskennellä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Tämä löydös onkin kiinnostava, joka osoittaa ammattilaisten identiteettiin liittyvän samaistumiseen vapaaehtoisiin eetoksen ja arvojen näkökulmasta.

Haluankin nostaa esiin henkilökohtaisen arvostukseni niitä kohtaan, jotka tekevät työn vapaaehtoistyöntekijöille mahdollisiksi, eli vapaaehtoistoiminnan ammattilaiset – pitäkää edelleen hyvää huolta jaksamisestanne, ammattitaidostanne ja tehkää yhteistyötä toistenne kanssa. Sillä kaikkihan me tiedämme, että ohjaamienne vapaaehtoisten sydämen kautta tullut apu on eritavalla arvokasta, mitä ammattilaisina pystymme ehkä roolimme takia koskaan välittämään.

Minna Lahtela
Yhteisöpedagogi (Ylempi AMK)
Walkers-toimintavastaava
Aseman Lapset ry
www.asemanlapset.fi
www.walkers.fi

Lähteet:

Vikström Jatta 2008. Vapaaehtoistoiminnan kansallisen strategiahankkeen valmistelussa esiin nousseide3n kehittämisen painopistealueiden keskeiset teemat. (Moniste). Helsinki: Kansalaisareena ry.

Nylund Marianne & Yeung Anne Birgitta (toim.) 2005. Vapaaehtoistoiminta – anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino.

Lahtela Minna 2008. ”Voiko vapaaehtoisporsaasta kasvaa Sika?” –Yhteistyöstä voimaa vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Opinnäytetyö. Aseman Lapset ry. Helsinki


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje