Järjestötoiminnan tietopalvelu – Vapaaehtoistoiminta

Kysyntää fiksulle vapaaehtoistyön johtamiselle

Aaro Harju

*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 24.02.2011

Vapaaehtoistyö vaatii osaavaa johtamista. Nyt enemmän kuin eilen. Huomenna enemmän kuin tänään. Syynä on vapaaehtoisten työpanoksen kysyntä järjestöjen lisäksi kodeissa, lähipiirissä, palvelutaloissa ja sairaaloissa.

Auttamisen ja huolenpidon tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Se nipistää väistämättä osan järjestöllisestä vapaaehtoispanoksesta pois. Haasteeseen voi vastata kehittämällä vapaaehtoistyön johtamista.

Vapaaehtoistyö merkitsee tekijälleen paljon. Muuten hän ei olisi osaamisellaan ja työpanoksellaan mukana. Johda näitä merkityksiä. Jos et tiedä, mitä ne ovat, kysy vapaaehtoisilta. Anne Birgitta Pessin ym. tutkimuksista löytyy hyviä yleisiä havaintoja.

Vapaaehtoisuus on vahva kokemus. Tuota merkityksellisiä, mieleenpainuvia kokemuksia. Ne antavat voimaa ja sitkeyttä kohdata ne haasteet, joita jokainen vapaaehtoinen kokee oman jaksamisensa ja kenties turhautumisensa kanssa.

Anna vapaaehtoiselle vaikuttamisen mahdollisuus ja kokemus. Monet, eivät kaikki, haluavat vaikuttaa sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti. Järjestötoiminta voi olla vapaaehtoisen näkökulmasta yksi vaikuttamisen paikka.

Ylläpidä kivaa tunnelmaa. Tunne on kansalaistoiminnassa tärkeämpi moottori kuin järki. Kivassa on mukava olla mukana ja antaa oma panoksensa. Ikävässä ja tuskaisessa ei kukaan tervejärkinen halua toimia.

Älä edellytä vaan kannusta ja rohkaise. Me olemme järjestötoiminnassa pitäneet itsestään selvyytenä jäsenten vapaaehtoista työpanosta. Tällaisen suhtautumisen aika on ohitse. Jokainen vapaaehtoistyötunti pitää ansaita hyvällä ja kannustavalla johtamisella.

Palkitse kiittämällä, kouluttamalla ja järjestämällä mieleenpainuvia kohtaamisia ja matkoja. Kukaan ei jaksa puurtaa loputtomasta edes palkkatyössä ilman mieltä virkistäviä kohokohtia arjen keskellä, saati sitten vapaaehtoistyössä.

Varaudu siihen, että vapaaehtoiset eivät välttämättä hyväksy järjestön uusia tavoitteita ja toimintapainotuksia. Monet ovat tulleet hyvinkin itsekkäistä syistä mukaan ja haluavat toiminnan pysyvän sellaisena kuin he ajattelevat, että sen tulisi olla. Keskustele ja perustele muutosten tarve, älä vain informoi. Jos joku haluaa lopettaa vapaaehtoistyön muutosten vuoksi, anna hänen jatkaa matkaansa. Hänen paikkansa saattaa löytyä toisesta järjestöstä.

Opettele fiksua tilannejohtamista. Vapaaehtoistyössä tulee eteen yllättäviä asioita pyytämättä ja kysymättä. Niiden älykäs ratkaiseminen antaa kaikille lisää puhtia ja vie järjestön vapaaehtoisosaamista laadukkaampaan suuntaan.

Nimeä järjestöösi vapaaehtoistyön johtaja. Montakohan sellaista on Suomessa, vaikka lähes kaikki järjestöt vannovat vapaaehtoistyön nimeen? Hänen tehtävänsä on – yleensä muiden tehtävien ohella – suunnitella vapaaehtoisten rekrytointi, kouluttaminen, huoltaminen ja palkitseminen eli laadukas vapaaehtoistyön johtaminen. Laadi vapaaehtoistyön suunnitelma ja johtamisjärjestelmä. Jos tällaista ei jo ole, mieti, millaisen kuvan se antaa jäsenistölle vapaaehtoistyön arvostuksesta omassa järjestössäsi.

Tee yhteistyötä muiden järjestöjen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Vapaaehtoisuuden haasteet ja kehittämistarpeet ovat yhteiset. Kaikkien ei kannata keksiä pyörää alusta alkaen. Materiaalituotannossa ja koulutuksessa on hyviä yhteisen tekemisen paikkoja. Henkisiä ja taloudellisia voittajia ovat kaikki, kun innovoidaan ja kehitetään yhdessä fiksua vapaaehtoistyön johtamista Suomeen.

Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi