Järjestötoiminnan tietopalvelu – Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistyön arvo

Sari Kuvaja


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 06.04.2011

Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyö on kansantaloudellisesti tuottavaa toimintaa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyön arvo nousee kuusinkertaiseksi siihen sijoitettuun summaan verrattuna. Vapaaehtoistyön alkuperäinen kustannettava tuntihinta on vajaat kaksi euroa, mutta lopullinen tuntihinta nousee noin 12,5 euroon.

Tutkimuksen teetti OK-opintokeskus, ja sen loppuraportti julkaistiin Helsingissä helmikuun lopussa.

OK-opintokeskuksen toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen muistutti julkistamistilaisuutta avatessaan, että vapaaehtoistyön merkitys on sen kansantaloudellista arvoa suurempi. Vapaaehtoiset eivät toimi Suomen bruttokansantuotetta nostaakseen, vaan motiivit ovat muualla. Vapaaehtoiset haluavat tuottaa iloa ja tehdä hyvää toisille ihmisille. Kansantaloudellisen merkityksen mittaaminen on kuitenkin tärkeää vapaaehtoistyön moniulotteisten vaikutusten näkyväksi tekemisen kannalta. Erityisen tärkeää se Pehkosen mielestä on nyt, eduskuntavaalien kynnyksellä ja Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan teemavuonna.

Ruralia-instituutin tutkimuksen kohteena olivat OK-opintokeskuksen neljä suurta jäsenjärjestöä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen 4 H-liitto, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö ja Suomen Punainen Risti. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi MLL:ssa tehtiin vuonna 2009 vapaaehtoistyötä noin 916 672 tuntia, minkä taloudelliseksi volyymiksi arvioitiin 2,80 miljoonaa euroa. Suurimmat luvut saatiin Suomen Pelastusalan keskusjärjestölle, joka hoitaa palokuntatoimintaa pääosin vapaaehtoisvoimin. SPEK:issä tehtiin vapaaehtoistyötä 7,4 miljoonaa tuntia vuonna 2009, ja tehdyn työn volyymiksi arvioitiin 24,56 miljoonaa euroa. Yhteensä neljän järjestön vapaaehtoistyön määräksi saatiin runsaat 10,7 miljoonaa tuntia laskettuna vuoden 2009 lukujen perusteella. Ruralia-instituutin mukaan tämä vastaa runsaan 6 700 henkilötyövuoden työpanosta, jos yhden henkilön työtuntimääräksi arvioidaan keskimäärin 1 600 tuntia. Tutkitun neljän järjestön vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo olisi näin ollen keskimäärin 132 miljoonaa euroa. Vaihteluväli on 100,7-162,9 miljoonaa euroa.

Ruralia-instituutti käytti tutkimuksessaan nk. RegFin-mallia, jonka perusaineistona ovat Tilastokeskuksen alue- ja kansantalouden tilinpidot tiedot muun muassa tuotannosta ja työllisyydestä toimialoittain. Vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen laskemiseksi oletettiin, että kyseiset järjestöjen vapaaehtoistyönä hoitamat tehtävät siirtyisivät julkisen sektorin verrokkitoimialan – esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelun – hoidettaviksi.  Malli ottaa huomioon myös veromuutokset.

Yleisesti vapaaehtoistyötä luonnehditaan työksi, jota kuka tahansa voi tehdä iästä, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta omien kykyjensä, mahdollisuuksiensa ja aikataulunsa mukaan. Käytännössä ainakin osa järjestöissä tarjolla olevista vapaaehtoistehtävistä ovat sellaisia, ettei niitä ihan kuka tahansa voi hoitaa. Moniin tehtäviin vaaditaan koulutus, useisiin myös täysikäisyys.

Ruralia-instituutin tutkimuksen kohteena olevat järjestöt määrittelivät ja laskivat itse tutkimukseen mukaan otettavat vapaaehtoistyön määrät sekä toimintaan suunnatut rahalliset panostukset. Järjestöt ratkaisivat siis itse vapaaehtoistyöksi luokiteltavan toiminnan. Järjestöjen vapaaehtoistyön yhteismitattomuudesta, työmäärän ja kustannusten tilastoinnin eroista sekä tilastoinnin ja seurannan puutteellisuudesta johtuen yhtenäisen laskentaperusteen muodostaminen ei ollut aivan ongelmatonta. Tutkijat arvioivat, että laskentapohjan eroilla oli kuitenkin vain marginaalinen vaikutus tuloksiin.

Raporttia varten tehty tiedonhankinta toi esille myös sen, että vapaaehtoistyö ei ole kulutonta järjestöille. Vapaaehtoistyöstä ei yleensä makseta rahallista korvausta työn tekijöille. Kustannuksia aiheuttavat vapaaehtoistyön suunnittelu, kehittäminen, vapaaehtoisten rekrytointi, kouluttaminen, ohjaaminen ja palkitseminen eli vapaaehtoistyön johtaminen ja organisointi. Ruralia-instituutin tutkimuksessa vapaaehtoistyöstä järjestöille aiheutuneiden kustannusten työtunneilla painotettu keskiarvo yhtä tuntia kohti oli 1,93 euroa.

Tutkimuksesta vastannut tutkijatohtori Juhani Laasonen esitti raportin julkistamistilaisuudessa järjestöille kainon toiveen vapaaehtoistyön tilastoinnin kehittämisestä. Jos järjestöillä olisi systemaattiset vapaaehtoistyön ja talouden tilastointi- ja seurantajärjestelmät, jotka kattaisivat järjestöjen koko toimintakentän keskusliitosta kentälle, vapaaehtoistyötä koskeva tutkimustyö helpottuisi olennaisesti. Näin vapaaehtoistyön yhteiskunnallisesta ja kansantaloudellisesta merkityksestä saataisiin jatkossa nykyistä luotettavampaa tietoa. Juhani Laasosen mukaan tämä palvelisi myös järjestöjen omia etuja.

Sari Kuvaja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje