Järjestötoiminnan tietopalvelu – Vapaaehtoistoiminta

Suomalainen auttaa, mutta ei aina eikä kaikkia

Sari Kuvaja


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 05.11.2008

Jos gallup-haastattelija kysyisi sinulta, autatko vanhempiasi tai lapsiasi, kehtaisitko vastata kieltävästi? Vaikeaa saattaisi olla myös tunnustaa, ettei ole koskaan antanut rahaa syöpälapsia auttavalle järjestölle tai hirmumyrskyn uhreille.
 
Suomalaisten auttamishalu on osittain valikoivaa. Sitä kuitenkin on, ja paljon, ainakin jos uskoo vastaajien rehellisyyteen. Raha-automaattiyhdistyksen heinäkuussa julkistaman selvityksen mukaan puolet suomalaisista nimittäin auttaa toisia ihmisiä tai järjestöjä vähintään kerran kuussa. Auttamiseksi nimettiin esimerkiksi auttaminen tekemällä, yhteydenpito, lahjoitukset ja muu taloudellinen apu.

Huimat 91 % suomalaisista kertoo auttavansa lähipiiriinsä kuuluvia ainakin jollakin tavalla. Lähes 60 % antaa naapuriapua ja auttaa aivan tuntemattomiakin ihmisiä. Järjestöjä ilahduttanee tieto siitä, että useampi kuin joka kolmas suomalainen on vapaaehtoistoimija. Omaa aikaa aktiivisemmin annetaan kuitenkin rahaa: tutkimuksen mukaan yli 70 % suomalaisista avaa kukkaronsa tai klikkaa verkkopankkia erilaisten keräysten yhteydessä. Yleisin lahjoitussumma on 20–50 euroa vuodessa. Eniten lahjoitetaan sotaveteraaneille, lapsille ja kansainväliseen kriisityöhön.

TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten tuhatta 15–70-vuotiasta suomalaista toukokuussa 2008. Lisäksi nettipaneeliin vastasi noin 2 500 iältään 18–64-vuotiasta. Aineisto on siis varsin kattava.

Yleisellä tasolla ikä ei näyttäisi vaikuttavan auttamishaluun, ei myöskään se, missä päin Suomea vastaaja asuu tai miten paljon tuloja hän ansaitsee. Lähiluku tuo kuitenkin esiin joitakin mielenkiintoisia havaintoja.

Nuorimmat, 15–34-vuotiaat suomalaiset, auttavat tuntemattomia ihmisiä enemmän kuin muut ikäryhmät. Heistä ei kuitenkaan löydy pitkäaikaiseen sitoutumiseen halukkaita. Mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän löytyy auttamisvalmiutta. Viljelijät auttavat vähemmän kuin muiden ammattiryhmien edustajat. Yllättävää ei ehkä ole se, että aktiivisimpia vapaaehtoistoimijoita ovat yli 64-vuotiaat. Lähipiiriä auttavat eniten yli 50-vuotiaat: iän perusteella heissä on sekä työssäkäyviä että eläkeläisiä. Kertooko tämä suomalaisten omaishoitajien suuresta määrästä?

Tutkimuksen mukaan useampi kuin kaksi kolmesta on valmis auttamaan omilla teoillaan jatkossakin. Eniten, 90 %, haluaa antaa aikaa erityisesti omille lapsille. Mutta onko omien lasten kanssa olemisessa, heidän kasvattamisessaan ja tukemisessaan kyse auttamisesta? Eikö siinä ole kyse elämästä? Hämmennystä herättää myös se, että omia vanhempiaan on valmis auttamaan ”vain” 75 % vastaajista. Tarkoittaako se, että neljäsosa ei auttaisi? Sairaita lapsia, vieraitakin, auttaisi 80 % vastaajista. Vastauksiin on toki saattanut vaikuttaa se, että osalla vastaajista eivät omat vanhemmat ole enää elossa. Mutta silti.

Nuoret yllättävät taas. Heissä on vähiten sellaisia, joiden auttamishalu määräytyy kohteen mukaan. 15–24-vuotiaat suomalaiset auttaisivat suosikkikohteiden lisäksi myös työttömiä, alkoholisteja, narkkareita, kadulla kerjääviä ja pakolaisia. Ilahduttavaa on silti se, että noin kolmannes kaikista suomalaisista olisi valmis auttamaan alkoholin- ja huumeidenkäyttäjiä.
 
RAY:n tutkimus osoittaa siis ainakin osittain vääräksi sen väitteen, että suomalaiset olisivat ulkoistaneet huolenpidon lähimmäisistään viranomaisille ja järjestöille. Tähän suuntaan saatetaan silti olla menossa, sillä yli puolet tutkimukseen vastanneista uskoo, että halu auttaa lähipiirin ulkopuolisia on laskusuunnassa. Yli kolmannes on sitä mieltä, että trendi on sama myös lähipiiriin kuuluvien kohdalla.

Joka tapauksessa ne, joilla ei ole lähipiiriä – omaisia tai ystäviä – ovat viranomaisten ja järjestöjen tarjoaman avun ja tuen varassa. Suomalaisten auttamishalu ei nyt eikä jatkossakaan kohdistu ainakaan yksinomaan sen mukaan, kuka apua eniten tarvitsee, vaan ainakin osittain avustuskohteen herättämän sympatian perusteella. Koska lähimmäisenrakkaus on osittain valikoivaa, tarvitaan myös yhteisin varoin rahoitettuja palveluja ja tukimuotoja. Sitä on tavattu kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Sari Kuvaja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje