Järjestötoiminnan tietopalvelu – Vapaaehtoistoiminta


Miksi vapaaehtoistoimintaan?


31.12.2004

Anne Birgitta Yeung

 

*Artikkeli


Motivaatio on tutkimuksellisesti hyvin haasteellinen teema. Eri metodein on usein saatu hyvinkin erilaisia tuloksia. Tässä esityksessä valotetaan tiiviissä asussa joitakin viimeaikaisia suomalaisia vapaaehtoistoiminnan motiivitutkimusten tuloksia, jotka on saavutettu erilaisin metodologisin ottein. Motiiveilla viitataan yleisesti toiminnan syihin. Kokonaisuudessaan motiivitutkimus käsittelee tahtomisen ja tekemisen suhdetta mm. kokemiseen, tietämiseen, tuntemiseen, sekä sosiaaliseen kontekstiin (kirjallisuutta, ks. mm. Higgins & Kruglanski 2000; Nurmi & Salmela-Aro 2002; Yeung 2004).


Katsottaessa koko Suomen kattavaa kyselyaineistoa (Yeung 2002), tärkein suomalaisia vapaaehtoistoimintaan motivoiva tekijä on halu auttaa muita: 41% suomalaisista vapaaehtoisista kokee näin. Jonkin muun motiivin kuin auttamishalun tai ylimääräisen vapaa-ajan nostaa tärkeimmäksi vapaaehtoistoiminnan moottoriksi vain harvempi kuin yksi kymmenestä suomalaisesta. Näistä motiiveista tavallisimpia ovat mukaan lähteminen tuttavan pyynnöstä, toive tavata uusia, samanhenkisiä ihmisiä, halu saada uusia elämänkokemuksia ja oppia uutta sekä yleinen kiinnostus vapaaehtoisuuteen. 


Naisten motiiveissa korostuvat auttamishalu, into oppia uusia asioita sekä toive uusiin ihmisiin tutustumisesta. Miehiä puolestaan innostaa vapaaehtois-toimintaan erityisesti ystävien ja tuttavien vaikutus, halu käyttää ylimääräinen vapaa-aika hyödylliseen tekemiseen sekä tunne kansalaisvelvollisuudesta. Nuorimmat vapaaehtoiset motivoituvat vanhempia vastaajia useammin uuden oppimisen halusta. Nuoret myös lähtevät vapaaehtoistoimintaan mukaan usein ystävien vaikutuksesta ja innostamana. Molemmilla syillä vapaaehtoisuuttaan perustelee kuudesosa suomalaisnuorista. Yli 50-vuotiaiden sekä eläkeläisten vapaaehtoistoimijoiden motiiveissa korostuu puolestaan halu saada uusia tuttavia vapaaehtoistoiminnan kautta - ei niinkään siis jo olemassa olevien ystävien vaikutus kuten nuorilla. Lisäksi he painottavat erityisesti auttamishalua sekä toivetta saada jotain säännöllistä päiväohjelmaa hyödyllisten asioiden parissa.


Vapaaehtoistoiminnan motiivit vaihtelevat jonkin verran eripuolilla Suomea. Vapaaehtoisaktiivit länsisuomalaiset ovat motivoituneet keskimääräistä useammin halusta oppia uutta, saada hyödyllistä tekemistä sekä kansalaisvelvollisuudesta. Itäsuomalaiset sen sijaan korostavat muita enemmän avun vastavuoroisuutta: autan, koska olen itse saanut apua ja tukea tarvitessani. Heille vapaaehtoisuus on ennen kaikkea lähipiirin tukemista ja auttamista - ruohonjuuritason toimintaa. Eteläsuomalaisilla puolestaan korostuu vapaaehtoistoiminnan motiiveissa – varsin mielenkiintoisesti - perinteen vaikutus muuta Suomea enemmän.


Kiinnostavaa on myös se, että auttamishalu vapaaehtoistoiminnan motiivina korostuu suurimmissa kaupungeissa. Siellä vapaaehtoistoimintaan lähdetään runsaasti muuta Suomea tavanomaisemmin myös siksi, että ylimääräiseen vapaa-aikaan halutaan jotain hyödyllistä ohjelmaa. Vaikuttaa siltä, maaseudulla vapaaehtoistoiminta mielletään osaksi traditionaalista, kulttuurista elämän­muotoa. Se on ikään kuin yksi velvollisuuksista "kunnon" kansalaisena. Urbaanit vapaaehtoisuusmotiivit puolestaan kiertyvät etupäässä sen ympärille, että vapaaehtoisuus tarjoaa auttamishaluisille kaupunkilaisille kanavan mielek­kääseen vapaa-ajan toimintaan - ehkä yhtenä harrastuksena muiden joukossa. 


Ylläesitetyt tulokset perustuvat siis laajaan suomalaiseen kyselyaineistoon. Entäpä kun vapaaehtoisten motiiveja on tutkittu seikkaperäisin – mutta numeerisesti huomattavasti suppeammin – haastatteluaineistoin? Suomalaisia vapaaehtoisia on haastattelututkimuksissa jaettu erilaisiin ryhmiin, eri tavoin. Sorri (1998) tutki Palvelevan puhelimen päivystäjien motiiveja ”Päivystäjän polku” -kertomusten kautta, pyrkien huomioimaan koko elämänkaaren vaikutuksen. Yhdeksi esimerkiksi hänen luokitteluistaan voidaan nostaa kehityskeskeinen selitysmalli, jossa korostetaan omia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia vapaaehtoistoiminnassa.


Pelastusarmeijan vapaaehtoisten tutkimuksessa (Yeung 1999) taas vapaaehtoistyön motiiveja kertyi 41 kappaletta, jotka luokiteltiin sekä sisällöllisesti että kolmijaon mukaan: menneisyydestä nouseviin taustatekijöihin, Pelastusarmeijaan suunnanneisiin tekijöihin sekä vapaaehtoistyöhön lähtemistä tukeneisiin tekijöihin. Motiivien haastattelukohtaisista kokonaisuuksista luotiin kategorioita yli yksittäisten motiivien. Lähtökohtana oli kunkin haastateltavan päämotiivi sekä motiivien edellä esitelty kolmijako. Aineistosta muodostui näin neljä motiivien kokonaisuutta eli vapaaehtoistyöhön lähtemisen orientaatiota: auttamishaluiset, tekemistä kaipaavat, kokeilunhaluiset sekä ryhmää kaipaavat. 


Väitöstutkimukseni (Yeung 2004) halusin fenomenologisin menetelmin edetä vapaaehtoistoimijoiden luokittelusta kohti syvempää, kokemuksellista ilmiö-tason hahmotusta vapaaehtoismotivaatiosta. 18 monipuolisen haastattelun myötä eteeni avautui 767 vapaaehtoismotivaation elementtiä. Hahmoteltuani elementit neljän akselin kautta päädyin kahdeksankulmaiseen nk. timanttimalliin (ks. kuvio 1.); yksilöt ikään kuin vaeltavat vapaaehtoiskokemustensa aikana alla esitettyjen koordinaattien eri puolilla. Malli piirtää kokonaisuudessaan yllättävänkin monipuolisen kuvan vapaaehtoismotiiveista: vapaaehtoisuus voi suuntautua itsestä ulospäin (toimintaan, kontakteihin, uusiin asioihin, antamiseen) kuten myös kohti itseä ja sisäisempiä teemoja (pohdintaa, etäisyyttä, tuttujen teemojen jatkuvuutta, saamista):


KUVIO 1. Vapaaehtoistoiminnan timanttimalli


yeung kuvio1


Erityisen keskeisiä motiivielementtejä väitöstutkimukseeni haastattelemillani diakoniatyön sosiaalialan vapaehtoisilla olivat auttamisen halu sekä toive konkreettisesta toiminnasta kuten myös sosiaalisista kontakteista ja vuorovaikutuksesta. Vapaaehtoistoimintaan koettiin sitouttavan myös toiminnan tarjoama emotionaalinen palkitsevuus, mielihyvä ja ilo, oman hyvinvoinnin edistäminen kuten myös – hyvin vahvasti – ryhmähenki vapaaehtoistoimijoiden kesken. Nämä tekijät ovat kaikki vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen ydinelementtejä. Tulosteni mukaan vapaaehtoisten sitoutuneisuutta edistää kokemus ”itseisyydestä” (”selving”), tunne, jota voisi kuvata sanoin: “Tämä on minun juttuni!”. 


Kirjallisuus


Higgins, E.T. & Kruglanski, A.W. (eds.) 2000. Motivational Science. Social and Personality Perspectives. Philadelphia: Psychology Press. 


Nurmi, J. & Salmela-Aro, K. 2002. Modernin motivaatiopsykologian perusta ja käsitteet.– Salmela-Aro & Nurmi (eds.) Mikä meitä liikuttaaa? Jyväskylä: PS-kustannus. 10-27.


Sorri, H. 1998. Vapaaehtoisuus ja elämänkulku. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus.


Yeung, A. B. 2004. The Octagon Model of Volunteer Motivation: Results of a Phenomenological Analysis. – Voluntas. International Journal of Voluntary and Nonprofit Organizations. Vol 15. 21-47. 


Yeung, A. B. 2002. Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa – ihanteita vai todellisuutta? Helsinki: YTY.


Yeung, A.B. 1999. Valmiina vapaaehtoistyöhön. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje